Pitkään jatkuva lämmin ja kostea sää lisää punahomeen tartuntariskiä. Tartunta tapahtuu yleensä viljan kukintavaiheessa, jos silloin on kosteaa ja sataa paljon.

Punahome on viljojen kasvitauti, jota aiheuttavat Fusarium-sienet. Niiden erittämät hometoksiinit voivat tehdä sadosta elintarvikkeeksi kelpaamatonta. Osa toksiineista on hyvin myrkyllisiä, toiset eivät juuri lainkaan. Meillä yleisimpiä toksiineja ovat DON sekä T-2 ja HT-2. Viimeksi mainitut ovat myrkyllisempiä kuin DON.

Sastamalalaiset viljelijät Marko Suoniemi ja Markku Välimäki kuuluvat viljelijärenkaaseen, joka hakee keinoja tuottaa laatukauraa. Porukalla on muun muassa kenttälaboratorio, jossa itse analysoidaan viljan teknistä laatua NIT-tekniikalla. Pikamittauksilla tutkitaan hometoksiinien määrää. Porukassa on mukana myös Luonnonvarakeskuksen tutkija Veli Hietaniemi.

Kaikki lähtee siemenestä

”Minusta punahomeen hallinnassa ykkösasia on puhdas siemen”, Suoniemi sanoo. Hänellä oli kauraa tänä kesänä 17 hehtaaria.

Vuonna 2015 toksiiniriski oli myös suuri, mutta sadossa toksiineja oli selvästi ennustettua vähemmän.

”Yhtään yli 1 000:n arvoa ei tutkituissa näytteissä ollut, kaikki jäivät alle 500–600:n”, kenttälaboratoriota pyörittävä Välimäki toteaa. Elintarvikekauralla DON-hometoksiinin raja-arvo on 1 750 mikrogrammaa kilossa.

”Toksiinien esiintymiseen vaikuttaa myös kasvuston kunto”, Hietaniemi muistuttaa. Stressistä kärsivä kasvusto on herkkä myös tässä suhteessa. Viime vuonna saatiin monin paikoin huippusatoja, joten kasvustot eivät olleet stressaantuneita. Sekin suojeli toksiineilta.

Välimäki pitää toksiinipitoisuutta yhtä tärkeänä laatua kuvaavana asiana kuin tuhannen jyvän painoa.

”Toksiinit vievät siemenen itävyyttä. Siemenen pitää olla varmasti kunnossa, se on perusasia.”

Hyvin suunniteltu viljelykierto on tärkeä asia monessa, niin myös hometoksiinien hallinnassa. Tästä on kirjallista tietoa jo sadan vuoden takaa. ”Silloin jo tiedettiin, että Fusariumin riski kasvaa, jos viljelee vehnää vehnän perään. Kerrottiin, mitä saa syöttää eläimille ja mitä ihmisille”, Välimäki toteaa.

Fusarium säilyy edellisvuoden kasvinjätteessä, joten muokkaamattomuus lisää tautiriskiä. Suoniemi luottaa juuri siksi kyntöön. Tautipaine jää vähäisemmäksi.

”Siemen, viljelykierto ja kyntö, niihin pystyy itse vaikuttamaan – eikä sää ratkaise”, Suoniemi alleviivaa.

 

SAARA LIESPUU, teksti ja kuvat

Lue koko juttu painetusta syyskuun 2016 maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät koko lehden myös E-arkistosta osoitteesta www.pellervo-e-lehdet.fi.

Jaa artikkeli