Jarmo ja Piia Piirainen viljelevät kahta tilaa. Toinen on sikatila Satakunnassa ja toinen kasvinviljelytila Pohjanmaalla. Viime vuonna he laittoivat kaikki Pohjanmaan peltonsa kasvamaan maanparannuskasveja; eräänlaisena hiljaisena mielenosoituksena nykyiselle elintarvikkeiden halpuuttamiselle.
Satakuntalaisen maalaistalon keittiössä kuulee hieman yllättäen pohjalaisen murteen poljennon. Isäntä Jarmo Piirainen on kotoisin Isostakyröstä. Emäntä Piia Piirainen on Euran Paneliasta.
Pariskunta asui liittonsa alussa ensin Jarmon kotitilalla Pohjanmaalla, kunnes vuonna 2004 sukupolvenvaihdos tuli ajankohtaiseksi Piian perheen sikatilalla. Piiraiset päättivät siirtyä asumaan Paneliaan kolmen lapsensa kanssa ja ryhtyä hoitamaan kahta tilaa.
Isossakyrössä ei 1990-luvun lopun jälkeen ole ollut eläimiä, ja siellä on keskitytty kasvinviljelyyn 37 hehtaarin peltoalalla. Viime kesänä Piiraiset päättivät laittaa kaikki Pohjanmaan peltonsa kasvamaan maanparannus- eli saneerauskasveja, valkosinappia ja öljyretikkaa. Tänä vuonnakin samat kasvit ovat käytössä neljänneksellä peltoalasta.
”Nykytilanne on mennyt sellaiseksi, ettei kannata viljellä rehuviljaa myyntiin. Tukipolitiikka tukee jotain aivan muuta. Hinta on laskenut, joten päädyimme tähän ratkaisuun. Maanparannuskasvin kate vastaa hyvinkin kuuden tonnin viljasatoa, ja tulo on varma, kun vain jaksaa odottaa Mavin maksatuksia. Pääsemme myös vähemmällä työllä.”
Saneerauskasveja voidaan käyttää sokerijuurikasta viljelevillä tiloilla juurikasankeroisen torjumiseen. Viime vuonna tuen ehtona oli ainoastaan, että saneerauskasvi saa olla kolme vuotta samalla lohkolla. Tänä vuonna ehdot muuttuivat niin, että maanparannuskasvi saa olla vain neljänneksellä koko pinta-alasta ja vain kaksi vuotta peräkkäin.
VIRPI ADAMSSON, teksti ja kuva
Lue koko juttu painetusta syyskuun 2016 Maatilan Pellervon Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät koko lehden myös E-arkistosta osoitteesta www.pellervo-e-lehdet.fi.
