Järvi-Suomen puunuitot ovat edelleen merkittävä osa metsäteollisuuden puunhankintaa. Uittomäärien tuntuvasta vähenemisestä huolimatta uitetaan kuluvallakin kaudella puunippu poikineen niin Kallavedellä kuin Saimaallakin.
Hinaaja lipuu hiljalleen Vuoksen vesistöön kuuluvan Kallaveden syväväylää kohti Leppävirran siltaa. Moottorialus Ollin perässä kulkee teräsvaijereilla kiinnitetty, yhteensä kuudesta eri letkasta koostuva, pituudeltaan reilut 450-metrinen puukuorma. Sen kulkua on Ollin lisäksi turvaamassa pari apualusta, moottorialukset Heinävesi ja Eero. Kallaveden salmen virtaukset tahtovat painaa puukuormaa kohti rantaa, joten pienemmät apualukset ovat tärkeitä 7 000 kuutiometrin lastin pitämiseksi väylällä.
Puukuorma on kiinnitetty Ollin perään Pohjois-Savossa sijaitsevan Konnuksen sulkukanavan yläpuolella Kaivantolahden pudotuslaiturilla. Leppävirralle retkueen matka ei pysähdy, vaan seuraava etappi siintää palan matkan päässä Varkaudessa. Siellä Ollin hinaama lasti puretaan ennen kanavan sulkua paloiksi ja kasataan sulun jälkeen uudestaan. Sitten matka jatkuu kohti Saimaan kanavaa. Savonlinnan alapuolelta otetaan matkaan vielä lisää puuta. Alusten lopullinen määränpää on Lappeenrantaa, jossa kuorma päätyy lopulta UPM:n Kaukaan sellu- ja paperitehtaiden käyttöön.
Alukset omistavan Uittopojat Oy:n osakkaat, ja Ollia kuljettavat Reino Nurmi ja Ari Ijäs ovat rutinoituneita puunuiton ammattilaisia. He tietävät uitoista pitkin Järvi-Suomen vesistöjä sen, mitä niistä tarvitseekin tietää. Reino on hankkinut uittoalalta elantonsa rapiat päälle 40 vuotta, joten reissut poikineen pitkin Päijännettä, Pielistä, Kallavettä ja Saimaata on tehty.
JARI HAKALA, teksti
JOHANNES TERVO, kuvat
Lue koko juttu painetuta lokakuun 2016 Maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät sen myös e-arkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.
