Joukkorahoitus on nopea tapa kerätä rahaa maatilan ja ruokaketjun investointeihin tai bioenergiayritykselle.
Pankit ovat kiristäneet rahoituslinjaansa maatilojen investoinneissa. Yrittäjiltä vaaditaan aikaisempaa enemmän omaa rahaa ja reilut vakuudet. Omarahoitusosuutta voi kerätä joukkorahoituksella, kunhan yritysidea kiinnostaa pieniä ja suuria rahoittajia.
Joukkorahoitus liitetään yleensä teknologia-alan start-up-yrityksiin, mutta joukkorahalla on rakennettu myös pienpanimoita ja ainakin yksi sikala. Ensimmäinen ruoka- ja juoma-alan joukkorahayritys Suomessa oli Laitilan Wirvoitusjuomatehdas. Olut- ja limonadituotanto ei ollut uusi innovaatio, mutta tuote ja yritys olivat.
Eläinten hyvinvointi kiinnostaa juuri nyt monia ihmisiä. Joukkorahoitusta olisikin todennäköisesti saatavissa esimerkiksi free range -kanalaan, koska kananmunien tuotantotavat ovat olleet tapetilla. Joukkorahoituksen kohteen ei siis tarvitse olla maailmanmarkkinat valloittamaan pyrkivä mobiilipeli. Uusi keksintö ruokaketjussa kiinnostaa ihmisiä yhtä paljon ja on lähempänä jokaisen arkea.
Sikala sai 150 omistajaa
Maatalousyrittäjä Ismo Eerola Iitistä käytti joukkorahoitusta, kun suunnitteli uutta sikalaa nelisen vuotta sitten. Lähtökohtana oli rakentaa sikala, jossa eläinten hyvinvointi nostetaan korostetusti esille. Sikalaan haluttiin tilaa kaksi kertaa normaalia sikalaa enemmän ja kuivikkeeksi purupohja. Lihasikapaikkoja tuli kesäsikala mukaan lukien 700.
Osin rahoituksen ja osin tuotteiden markkinoinnin vuoksi Eerola päätti ottaa sikalan omistajiksi joukon kuluttajia. Kuluttajiin hänellä oli jo entuudestaan hyvät kontaktit, sillä Eerola on pyörittänyt Benjamin Maatilatoria vuodesta 1994 lähtien.
”Sianlihan menekki oli hyvä ja lisää tuotantotilaa tarvittiin. Maatilatorin asiakkaat olivat kiinnostuneita lihan alkuperästä ja tuotantotavoista. Olikin sopiva aika tarjota heille osaomistajuutta sikalassa”, Eerola kertoo.
Jotta suuri omistajien joukko oli mahdollinen, piti sikalasta tehdä osakeyhtiömuotoinen. Yhden euron nimellisarvoiset osakkeet pantiin myyntiin 200 euron kappalehintaan.
”Osakeannin toteuttaminen oli helppoa. Myin asiakkaille lihatiskiltä lihaa ja samalla tarjosin osakkeita. Helsingin Sanomat julkaisi jutun osakeannistamme ja sen jälkeen osakkeiden kysyntä räjähti. Omistajia tuli niin Oulusta kuin Helsingistäkin”, Ismo Eerola muistelee.
HyväSikala XO Oy sai lopulta 150 pienosakasta, joiden sijoitukset olivat 200 eurosta 10 000 euroon.
”Saimme osakeannilla kokoon 70 000 euroa, mikä oli kymmenesosa sikalan kustannusarviosta. Tällä summalla oli merkitystä myös pankkilainan saannissa. Se lisäsi oman rahan määrää ja iso omistajien joukko toi hankkeelle uskottavuutta myös lainoittajan silmissä.”
MARKKU PULKKINEN, teksti
Lue koko juttu painetuta lokakuun 2016 Maatilan Pellervon Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät sen myös e-arkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.
