Kauhajoen metsästysseuran Kainaston kyläosasto on tehnyt uutteraa työtä riistan- ja luonnonhoidon eteen jo parin vuosikymmenen ajan. Sinnikäs työ näkyy esimerkiksi kanalintujen kantojen kasvuna ja vesilintukirjon monipuolistumisena.

Metsästysseurat ympäri Suomen ovat viime vuosina kunnostautuneet riistanhoidossa. Se ei tarkoita vain ylisuuriksi kasvaneiden kantojen verottamista, vaan monin osin riistaeläinten elinolosuhteiden turvaamista. Luonnon monimuotoisuuden vaalimista on edistänyt luonnonhoitopelloista maksettava viljelijätuki.

Ympäristönhoidon lisäksi seuroissa tehdään paljon työtä riistan hyväksi. Monet pienetkin metsästysseurat kyyditsevät tonneittain juureksia ja viljaa talviruokintapaikoille. Etenkin kovina pakkastalvina se varmistaa hirvieläinten talvesta selviämistä.

Kauhajoen metsästysseuran Kainaston kyläosasto ansaitsee luonnon monimuotoisuuden eteen tekemistään ponnisteluista erityismaininnan. Puuhakas metsästäjäjoukko on saanut innostettua koko kylän mukaan ja yhteistyössä on rakennettu kosteikkoja, tehty talvehtimispaikkoja kanalinnuille ja hoidettu metsä- ja peltoluontoa. Samalla kaikkien kyläläisten luonnossa liikkumisen edellytykset ovat parantuneet.

”Luonnonhoitoon ovat osallistuneet kaikki ikään, kokoon ja ammattiin katsomatta. Meillä täällä Kainastossa halutaan tehdä työtä ympäristön hyväksi. Elinvoimaisesta luonnosta on meille kaikille hyötyä ja iloa”, Kauhajoen metsästysseuran varapuheenjohtaja Jyri Rinne hehkuttaa.

Esimerkiksi käy Survonevalle rakennettu kosteikko. Alue palvelee paitsi metsästäjiä ja koiraharrastajia myös monia virkistyskäyttäjiä. Se on mainio kohde myös päiväkoti- ja koululasten luontoretkeilylle.

Kainaston kylän tietävät etenkin kanakoiraharrastajat ympäri maan. Monet kanakoirajärjestöt järjestävät vuosittain Kainastolla kokeita ja koulutuspäiviään. Osa heistä tulee pitkienkin matkojen takaa.

Metsästysseura kasvattaa fasaaneja ja siitä annista pääsevät metsästysturistitkin nauttimaan. Vuosittain fasaaniuntuvikkoja hankitaan tuhatkunta.

”Metsästysmatkailu on pienimuotoista eikä sitä ole enää vuosiin mainostettu. Pääosin meillä käyvät samat uskolliset harrastajat vuodesta toiseen. Metsästysmatkailusta saatavat tulot käytetään metsästysseuran ja koko kylän hyväksi”, Rinne lisää.

Metsästysmatkoille olisi kysyntää nykyistä enemmänkin, mutta seura on tarkoituksella halunnut pitää sen pienimuotoisena. ”Metsästysmaat ovat yksityisten omistuksessa eikä maiden hyödyntäminen laajamittaiseen kaupalliseen tarkoitukseen ole harrastuksemme mukaista”, Rinne selittää.

Metsästysmatkailu on piristänyt kylän elinkeinotoimintaa, sillä monet ovat kunnostaneet esimerkiksi mummonmökkejä matkailijoiden tarpeisiin.

MARJA HEIKKILÄ, teksti
JORMA HEIKKILÄ, kuvat

Lue koko juttu painetusta joulukuun 2016 Maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät sen myös e-arkistostamme osoitteesta www.pellervo-e-lehdet.fi.

Jaa artikkeli