Hiekkapohjainen poikimakarsina on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi poikimahalvauksista johtuviin ongelmiin. Sen rakentamisen jälkeen ei yhtään lehmää ole poistettu siksi, ettei se nousisi jaloilleen.
Humalajärven tilalla Toivakassa maitoa on tuotettu usean sukupolven ajan. Nykyisellä isäntäparilla, Heidi Hakkaraisella ja Pekka Torpalla, on noin 65 lehmää ja nuorkarja. Robotin puolella navetassa on 57 makuupartta.
Tilan keskituotos on 11 500 kiloa. Meijeriin menee maitoa yli 700 000 kiloa vuodessa.
”Päälukua ei tarvitse kasvattaa, kun tuotos on hyvä”, Hakkarainen toteaa. ”Tällä määrällä on saatu robotti lähes tukkoon, parhaimmillaan 207 lypsyä päivässä.”
Vanha parsinavetta on rakennettu vuonna 1948. Sitä on laajennettu ja kasvatettu. Vuonna 2008 samaan yhteyteen rakennettiin pihatto. Samalla siirryttiin automaattilypsyyn. Parsinavetta remontoitiin nuorkarjalle ja vasikoille.
Remonttien jälkeen vanhan säilörehutornin kohdalle parsinavetan puolelle jäi tyhjä tila. Aiemmin siinä oli ollut rehunjakolaitteiden säilytystila.
”Meillä poikimahalvaukset ovat olleet ongelma. Lehmien elimistö on niin kovilla. Rupesimme miettimään, hiekkapohjaisen poikimakarsinan rakentamista tyhjään tilaan”, Heidi Hakkarainen kertoo.
Edullinen ratkaisu
Loppujen lopuksi rakentaminen oli helppo ja halpa homma. Vanha betonilattia piikattiin auki. Säilörehutorni oli jo aiemmin täytetty hiekalla, joten sitä oli pohjalla jo valmiiksi monta metriä.
Karsinaan asennettiin juomakuppi ja kääntyvä väliaita. Kokoa poikimakarsinalla on 13,5 neliötä. Jos lehmällä on jalat alla, väliaitaa kääntämällä se pääsee nuorkarjan ruokintapöydän ääreen ja tila kasvaa.
Katossa on vanhat säilörehun jakovaunun kiskot. Niitä hyödynnetään, jos lehmää tarvitsee nostaa tai kääntää. Tai jos käy niin, että ruho pitää viedä ulos navetasta. Vanhassa navetassa kun paikalle ei pääsee traktorilla.
Karsinassa on myös vanha lypsykone ja hana, joten lehmän saa tarvittaessa lypsettyä.
SAARA LIESPUU, teksti ja kuvat
Koko jutun löydät tammikuun 2016 Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät jutun myös Maatilan Pellervon e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
