Maatalousyhtymä Tyynelän loppuvuodesta valmistuneessa navetassa jokainen yksityiskohta on tarkkaan punnittu. Kahden robotin navetassa korostuvat suunnitelmallisuus, perustellut valinnat, toimivuus ja varautuminen tulevaisuuden tarpeisiin.
Veteliläisestä Tyynelän tilasta tehtiin maatalousyhtymä runsas vuosi sitten ja silloin ohjaksiin tulivat Kari ja Eveliina Tyynelän rinnalle pojat Antti ja Harri. Veljekset olivat jo aiemminkin olleet tilan touhuissa mukana, mutta päätoimisesti tehneet erilaisia kone- ja kuljetushommia. Maatalouteen päätettiin satsata tosissaan, sillä molempia nuoria miehiä maatalousyrittäjyys ja maidontuotanto kiinnostavat.
Navettainvestointia perheessä pohdittiin pitkään ja perusteellisesti, sen sijaan rakentaminen toteutettiin ripeästi ja järjestelmällisesti. Päätös uuden navetan rakentamisesta tehtiin tapaninpäivänä 2015, ensimmäinen kivi käännettiin pääsiäislauantaina ja aprillinpäivänä tulivat kirvesmiehet. Lypsy aloitettiin 18.10. ja vuoden 2016 päättyessä navetassa märehti jo toistasataa lehmää.
Maatalousyhtymä Tyynelässä ei ole tehty mitään sattumanvaraisesti, vaan ratkaisut ovat perusteellisesti pohdittuja ja puntaroituja sekä taloudellisuuden että toiminnallisuuden kannalta. Pienilläkin asioilla voi vaikuttaa työn sujuvuuteen, esimerkiksi navetassa ei juuri ole kynnyksiä.
”Investointia tuumattiin ainakin viisi vuotta. Kiersimmekin kaikki mahdolliset avointen ovien päivät ja etsimme meille sopivinta ratkaisua. Rakentamisessa haluttiin huomioida myös tulevaisuuden tarpeet ja laajennusmahdollisuudet”, Antti Tyynelä perustelee.
Lopputuloksena on kuusirivinen, vapaalla kierrolla oleva, kahden robotin pihatto, jossa ruokintapöydät ovat sivulla. Eläimet ovat yhdessä ryhmässä ja voivat syödä kummalta ruokintapöydältä hyvänsä.
”Vaihtoehtona pohdittiin visiiriruokintaa. Rehuhygienian kannalta nykyinen vaihtoehto on mielestämme parempi, sillä ruokintapöytä on helppo puhdistaa eikä apevaunun kanssa tarvitse ajaa ulkona loskassa ja kurassa”, Antti perustelee.
Appeentekoa on harjoiteltu viime kesästä asti, jotta lehmät ovat ehtineet tottua uudenlaisiin eväisiin.
Nurmirehut säilötään paaleihin. Kuivavilja jauhetaan valssimyllyllä ja sitä tehdään siiloon kerralla päivän satsi. Näin appeenteko käy juoheasti. Ape jaetaan kahdesti päivässä niin, että syötävää on pöydällä aina. Täysrehutarjoilu lehmillä on robotilla.
Tuoreena säilöttävän murskeviljan käyttöön ei ainakaan heti olla siirtymässä, sillä toimiva, huokea kuivausketju on jo olemassa kyläkeskuksessa. Ensi syksynä on tarkoitus kokeilla lehmien voimaruokana herne-vehnä-kaura-seosta.
MARJA HEIKKILÄ, teksti
JORMA HEIKKILÄ, kuva
Lue koko juttu painetusta helmikuun 2017 Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät jutun myös e-arkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.
