Mangalitza-possut ovat Palviaisen tilan ainoat tuotantoeläimet. Tilalta löytyy myös lehmiä, lampaita ja hevosia, joiden virkana on edistää ihmisten hyvinvointia. Palviaiset kehittävät Green Care-toimintamallia monistettavaksi muillekin maatiloille.
Navetan karsinasta kuuluu tyytyväinen röhkiminen, kun emakko imettää pari päivää sitten syntyneitä raidallisia possujaan. Viereisessä karsinassa emästään hiljan vieroitetut kolmikuukautiset saparohännät melskaavat aina, kun joku astelee sisälle navettaan.
Pääosa tilan mangalitzoista hyörii ulkona laitumella kisaillen keskenään ja mutustaen ruohoa.
”Mangalitza eli villapossu on tarhattava rotu ja sen pääasiallisena ravintona on korsirehu. Lisänä annetaan ohra-kaurajauhoa rypsillä tai härkäpavulla terästettynä sekä kivennäisiä ja vitamiineja”, isäntä Jari Palviainen kertoo.
Paksun kiharan turkkinsa ja rasvakerroksensa ansiosta villasika pärjää pohjoisissa olosuhteissa ulkosalla ympäri vuoden. Talven viiman ja tuiskun torjumiseksi tarvitaan runsaasti kuivitettu tuulensuoja.
”Käypä vaihtoehto on puinen koppi, jonka seinät voi eristää, mutta lämmitystä ei tarvita. Kovilla pakkasilla possut kaivautuvat pahnoihin lepäämään. Emakko tekee myös pahnoista pienokaisilleen turvallisen ja lämpimän pesän”, Jari selvittää.
MARJA HEIKKILÄ, teksti ja kuvat
Lue koko juttu syyskuun 2017 Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät sen myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
