Kulunut syksy on entisestään virittänyt kiinnostusta viljankuivaukseen hakelämmöllä. Lapinjärveläisellä Mickosin tilalla on hakkeesta kokemusta jo vuodesta 1979.

Lapinjärven Heikinkylässä sijaitsevan Mickosin tilan pihapiiriin nousi viime talvena uusi Tuhti-halli, jonka toiseen päähän sijoitettiin varasto- ja huoltohalli ja toiseen hakelämpölaitos. Nimellisteholtaan 250 kW:n biokattilalla lämmitetään kahta omakotitaloa, kahta autotallia, hallia ja viljankuivuria.

”Helmikuussa laitettiin hakekattila pöhisemään. Kattila on iso, mutta se toimii myös pienillä tehoilla. Samoilla asetuksilla ajettiin kuitenkin koko kesä, koska verkko on laaja ja vesikierrossa on iso litramäärä. Lämmitettäviä kuutioita on paljon, sillä pelkästään hallin pohjapinta ala on 14 x 22 metriä”, kertoo nuori isäntä Jonas Mickos, 29.

Jonas on saanut seurata maatalouden sivuelinkeinona harjoitettua hakehommaa pienestä pitäen, sillä hänen isänsä Christer Mickos, 62, on ollut mukana asentamassa toista sataa hakelaitosta eri puolille Suomea. Hän on lämmittänyt omaa kotitilaansa hakkeella vuodesta 1979 ja kuivuria vuodesta 1986.

Jonas otti vastuun tilanpidosta sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2011 isä-Christerin jäädessä luopumiseläkkeelle. Hommia ”vanha isäntä” ei sen sijaan ole lopettanut, sillä hän on edelleen Jonasin mukana 2014 perustetussa haketuspalvelu J. Mickos Oy:ssä

Hakesiiloon mahtuu 60 kuutiota tavaraa, joka puretaan tankopurkaimella siirtoruuville ja sieltä edelleen kattilalle.

Halli tehty autohakkureita varten

Tuhti-halli on standardikokoa, mutta sen seiniä nostettiin kolmella harkkokerroksella, jotta yrityksen autohakkurit mahtuvat sinne hyvin. Kattokorkeus on harjan kohdalta noin yhdeksän metriä, ja sähkökäyttöiset nosto-ovet jättävät vapaata tilaa lähes viisi metriä. Rungon kolminivelkaaret ovat terästä. Molemmin puolin pellitetyissä seinissä on 175 millin Styrox-eriste ja katossa 300 milliä.

”Halusin täyslämpimän hallin, siksi eristeet ovat tavallista paksummat. Rakennuksessa on kauttaaltaan vesikiertoinen lattialämmitys niin hallissa kuin siilopuolellakin, ja se toimii myös pyöräkuormaajan tallina talvella. Siellä koneen saa aina lämpöisenä käyntiin kuivin lasein”, Jonas perustelee.

Haketta mahtuu purkusiilolle 60 kuutiota kerrallaan joko pyöräkuormaajalla suoraan kylmäilmakuivurista tuotuna tai suoraan hakekasasta korjattuna, kuten nyt syksyn kuivauskaudella. Kuormaajan kauha ei tökkää missään vaiheessa, sillä takaseinällä oleva kaksikolainen tankopurkain on 24 senttiä lattiatason alapuolella. Tankopurkaimet siirtävät hakkeen poikittaiselle siirtoruuville ja sieltä edelleen takapalovarmennetun nousuruuvin läpi kattilaan.

VESA JÄÄSKELÄINEN, teksti ja kuvat

Lue koko juttu painetusta marraskuun 2017 Maatilan Pellervosta. Tilaajana koko lehden löydät myös e-arkistosta osoitteesta www.pellervo-e-lehdet.fi.

Jaa artikkeli