Dronen hyperspektrikameralla kuvatun täsmäviljelymateriaalin hyödyntäminen lannoituksessa on koelohkoilla kasvattanut viljasatoa tai pienentänyt lannoituskustannuksia jopa 30 prosenttia. Lohkojen sisäinen vaihtelu on suurta; siihen pitäisi päästä kiinni.
Luken tutkija Jere Kaivosoja uskoo dronen eli kauko-ohjattavan lennokin mullistavan maataloutta lähivuosina.
”Olennaista on, että ilmakuvista lohkon sisäinen vaihtelu näkyy konkreettisesti. Hyperspektrikameroiden tekniikalla voi määrittää esimerkiksi rehun D-arvon kehitystä.”
Tekniikan kehittäminen täsmäviljelyyn on kansainvälisestikin iso kysymys. Suomen etu on Kaivosojan mukaan se, että hankkeessa on monta eri tahoa. Jokainen tuo mukaan oman osaamisensa.
VTT:n, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen, Luken ja Jyväskylän yliopiston yhteisessä tutkimuksessa on viime kesänä kuvattu dronella lukuisia lohkoja. Esimerkiksi nurmilla kuvauksia on tehty viikon välein. Hyperspektrikameran kuvat on yhdistetty kartoiksi, joiden D-arvon perusteella pyritään optimoimaan nurmen korjuuaika.
Alustavat tulokset osoittavat, että tällä tavalla kerätty data vastaa hyvin esimerkiksi perinteisten D-arvonäytteiden tuloksiin.
Viljoilla tärkein tutkimuskohde on typpilannoituksen tarkennus. Viljojen osalta on myös kartoitettu kasvitauteja. Kuvien avulla voisi jatkossa puida esimerkiksi punahomeiset alueet erikseen.
”Tuholaisten tarkastelussa on aluksi keskitytty hernekirvoihin. Ne eivät ole kovin olennaisia isossa mittakaavassa mutta melko helppoja hyperspektrikameralle. Niiden avulla voidaan arvioida, millä varmuudella tuhoja voi kartoittaa”, Kaivosoja toteaa.
Lue koko juttu painetusta joulukuun 2018 Maatilan Pellervosta. Tilajaana löydät koko jutun myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
