Hirvien tekemät taimikkotuhot ovat lisääntyneet huomattavasti itäisessä Lapissa. Kemijärvi ja Salla ovat edelleen Suomen pahimpia tuhoalueita, muualla Lapissa vahingot ovat vähenemään päin.
Kemijärvellä hirvet ovat verottaneet taimikoita erityisesti Tapioniemen, Vuostimon, Kostamon ja Joutsijärven alueella sekä Sallassa Oulankajoen varrella.
”Tässä on ollut selvästi liikkeellä hirvilehmä vasansa kanssa. Emä on katkonut vasalle männyn latvoja”, näyttää Itä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari-Pekka Jumisko taimikkoa Kostamon alueella Kemijärvellä. Jäljet näkyvät hyvin, eikä tarvitse mennä kauas, kun eteen tulee alue, jossa männyn taimia on syöty useampaan kertaan.
”Tämä on metsänomistajalle veret seisauttava näky. Hirvet ovat tehneet taimikossa sen verran totaalista tuhoa, ettei näistä taida tulla enää tukkeja”, toteaa Itä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen aluevastaava Jari Kivelä, joka on Jumiskon tavoin nähnyt toimialueellaan viime vuosina todella pahoin syötyjä taimikkoja.
Keväällä 2016 metsäammattilaisia hämmästytti, etteivät hirvet tyytyneet pelkästään pieniin taimiin, vaan niiden hampaiden jälkiä löytyi satojen mäntyjen rungoilta. Ne hohtivat maastossa keväällä vaaleina. Syksyllä kohdat olivat jo tummentuneet, joten niitä oli vaikeampi erottaa.
”Kaluttuja puita löytyi erityisen paljon Kemijärven yhteismetsän alueelta. Puut olivat rinnankorkeudelta läpimitaltaan noin 20-senttisiä”, kuvailee Jumisko.
”Hirvikanta oli täällä todella pieni vielä 1970-luvulla, jolloin metsää ojitettiin ja uudistettiin. Kun taimikot alkoivat nousta ojitusalueille, tarjosivat ne hyviä ruokamaita hirville. Ruokaa on ollut runsaasti koko seutukunnassa ja Pohjois-Suomessa yleensäkin.”
”Vanhat suot kasvavat nyt pikkutukkimetsää ja hakkuureservit ovat kasvaneet yhtä aikaa. Tämä on hyvä selluntuotannolle, mutta ei hirvelle. Ruokamaat ovat vähentyneet, varsinkin verrattuna 1990-lukuun.”
Lue koko juttu painetusta helmikuun 2018 Maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät koko lehden e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
