Miika Åfelt tekee käyttää metsätöissä vanhanajan hevosvoimia, mutta työtä tehostaa uudenajan kuusipyöräinen hevosmetsävaunu. Kesäisin työhevoset vetävät vankkureita festareilla.

Puunkorjuu sujuu lumisessa metsässä kuin tanssi. Työhevoset Limppu ja Pläsi ovat vankkaa tekoa, mutta osaavat asettaa jalkansa täsmälleen oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Ne tietävät tarkalleen, mitä niiltä odotetaan ja toimivat sen mukaan. Hevoset eivät hätkähdä, vaikka metsävaunun kuormain kahmaisee tukin ilmaan hevosten lautasenkokoisten jalkojen juuresta.

Takana onkin perusteellinen, vuosia kestävä koulutus. Hevosmetsuri ja yrittäjä Miika Åfelt, 44, on kouluttanut itse kaikki työhevosensa varsasta saakka. Vaalea Pläsi on percheron eli perchenhevonen, jonka rodun juuret polveutuvat Ranskassa. Seitsemänvuotias huippulempeä ori tuli Åfeltille Saksasta.

”Ostin sieltä silloin samalla kertaa kolme puolitoistavuotiasta percheronia: Pläsin, Amerikan linjaa edustavan Paroonin ja siitosori Bocasin”, Miika kertoo.

”Varsojen omistajan isä oli aikoinaan lähtenyt hevoskaupoille naapurimaahan Ranskaan, sillä paikalliset, pienemmät hevoset eivät jaksaneet vetää painavia tammipölkkyjä. Hän oli lastannut mukaan kaksi percheronia kuorma-autoon ja aloittanut työt kotona niiden kanssa. Jo rupesi tammipölkky liikkumaan.”

Pläsin parina työskentelevä tumma Limppu-ruuna on Belgian-linjainen Ruotsin ardenner. Ardennereita on viety Ranskasta ja Belgiasta myös muihin maihin ja risteytetty paikallisten rotujen kanssa, kuten myös percheronia.

Sekä Limppu että Pläsi painavat noin tuhat kiloa, joten pelissä on suuri määrä hevosvoimia. Ne työskentelevät hyvin yhdessä muodostaen nopean parin. Limpun lisäksi tilalla asustaa toinenkin Ruotsin ardenner. Tarsan-ruunan omistaa Miika Åfeltin ystävä, joka työskentelee kimpassa Åfeltin kanssa omalla yrityksellään.

Hevosmetsävaunuun mahtuu viisi kuutiota. Vaunun oma paino on pari tonnia ja kantavuus viisi tonnia.

Lue koko juttu maaliskuun 2018 painetusta Maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.

Jaa artikkeli