Hykerrys-kierrätyslannoituskokeessa saatiin viime kesän oloissa hyvät sadot. Rukiin viljelyssä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen kompostit vakuuttivat ja härkäpavulla parhaat sadot saatiin virolaisilla kastematokompostituotteilla.

Kierrätyslannoitteiden testaamisessa yksi vuosi on lyhyt aika. Hyödyt maan rakenteelle ja vedenpidätyskyvylle näkyvät vasta useamman vuoden jälkeen. Pelkät pitkäaikaiset maanparannushyödyt eivät viljelijälle yksin riitä. Vuosittain saatavat sadot ja tuotot pitävät viljelijän pelissä mukana. Siksi niiden pitää olla kohdallaan.

Härkäpapu tuotti tarvitsemansa typen

Härkäpapu tuotti kaikille osallistujille hyvän sadon. Parhaat ylsivät yli kuuden tonnin hehtaarisatoon ja kaikki pääsivät reilusti yli viiteen tonniin. Startti oli hyvä Borealin uudelle Louhi-lajikkeelle.

Joukkueista parhaiten härkäpavun viljelyssä menestyi virolainen Tuhala Bio, jonka molemmat kastematokompostiin perustuvat tuotteet kasvattivat yli kuuden tonnin hehtaarisadon. Muista yli kuuteen tonniin päästiin vain Helsingin yliopiston joukkueen typpiporraskokeen suurimmilla mineraalilannoituksilla.

Tuhala Bion kastematokomposti on mielenkiintoinen tuote. Kastemadot kompostoivat karjanlantaa, ja lopputuloksena on hajuton, miellyttävän oloinen ja hienojakoinen multamainen tuote, joka ei edes likaa käsiä. Tämän lisäksi Tuhala Biolla on matokompostipohjainen nestemäinen lannoiteliuos. Molemmat ovat luomukelpoisia ja juuri luonnonmukaiseen tuotantoon yhtiö haluaakin toimitusjohtajansa Jaanus Saadven mukaan panostaa.

Tuhalan matokompostit näyttäisivät kaipaavan typpitäydennystä. Härkäpavulla pieni typen määrä ei ollut ongelma, koska typensitojakasvina se tuottaa tarvitsemansa typen itse. Rukiin ja kauran tuloksissa todennäköinen typen puute sen sijaan näkyy. Niissä pelkästään yrityksen omiin tuotteisiin pohjaava lannoitusstrategia jätti sadot jälkeen muista. Sopivalla typpitäydennyksellä näin tuskin olisi käynyt. Luomukelpoista typpitäydennystä voisi löytyä esimerkiksi Hykerrys-kollega Ecolanin valikoimista.

Yllättävää oli, että jopa lannoittamaton härkäpapu tuotti satoa reilut 5 600 kiloa.

Lue koko juttu huhtikuun 2018 Maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.

 

Jaa artikkeli