Pohjois-Savossa meneillään olevassa Lantalogistiikka-hankkeessa haetaan ratkaisuja karjanlannan tehokkaaseen käyttöön. Yhteistyötä karjatilojen, lantaa tarvitsevien tilojen, urakoitsijoiden ja muiden tahojen välillä pyritään helpottamaan.

Joukko pohjoissavolaisia karjatiloja on ehtinyt saada jo paljon hyötyjä alueellisesta Lantalogistiikka-hankkeesta. Vuonna 2015 käynnistyneellä ja ensi vuonna päättyvällä hankkeella on haluttu yhdistää karjanlantaan liittyvät toimijat, muodostaa näistä toisiaan täydentävä verkosto.

Yhteistyö karjatilojen, lantaa tarvitsevien kasvinviljelytilojen, lannanlevitys- ja kuljetusurakoitsijoiden, tutkijoiden ja alan oppilaitoksen välillä on mahdollistanut tietojen vaihdon, tutkimuksen ja koulutuksen.

”Vaikka hankkeen kannalta yhteenvetojen kiivain vaihe on vielä edessä, niin tähän mennessä mukana olevilla karjatiloilla on jo saatu lannanlevityskustannuksia alemmas. Se oli yksi tärkeimmistä tavoitteistamme”, sanoo Lantalogistiikka -hankkeen projektipäällikkö Pasi Eskelinen hanketta hallinnoivasta Savonia ammattikorkeakoulusta.

Eskelinen kertoo, että Ylä-Savon alueelle räätälöidyn hankkeen piiriin tavoitellaan jopa 70 karjatilaa ja urakoitsijaa. Hankkeen aikana koulutuksiin, näytöksiin ja muihin tilaisuuksiin arvioidaan osallistuvan noin 400 kiinnostunutta. Yhteyksiä viljelijöihin on etenkin hankkeen alussa saatu esimerkiksi Savonian toteuttamalla kyselyllä.

Lantalogistiikka-hanke jatkaa samalla alueella jo päättynyttä Rehulogistiikka-hanketta, jossa huomattiin miten läheisesti säilörehun ja lannan logistiset kuviot liittyvät toisiinsa ja vaikuttavat myös toistensa kustannuksiin. Meneillään olevassa hankkeessa halutaan tutkia tarkemmin esimerkiksi sitä, mikä vaikutus pellon etäisyydellä on lannanlevityksen ja rehunkorjuun yhteiskustannuksiin.

Viljelyn nurmivoittoisuus, lyhyempi kasvukausi ja maaperän eloperäisyys tuovat alueen karjatiloille omat haasteensa lannan hyödyntämisessä. ”Halusimme lisää tietoa siitä, miten esimerkiksi multaaminen vaikuttaa monivuotisen nurmen kestävyyteen ja pellon tiivistymiseen”, projektipäällikkö Pasi Eskelinen luettelee.

Lantahankkeella pyritään vastaamaan myös Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa tärkeänä pidettyyn esitykseen, että tiheän karja-alueen lannankäyttöä ja hyödyntämistä selvitettäisiin maatalouden kannattavuuden ja ympäristön kannalta.

Lue koko juttu huhtikuun 2018 Maatilan Pellervon Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.

Jaa artikkeli