Nautojen tarttuvat taudit ovat nykyään Suomessa suuri ongelma. Tilakoon kasvun, ihmisten matkustelun ja lisääntyneen eläinkaupan myötä ne ovat lisääntyneet ja aiheuttavat nykyään nautatiloilla suuria taloudellisia tappioita, heikentävät eläinten hyvinvointia, vaikeuttavat tilojen toimintaa ja lisäävät työtä.
Tautisuojausta voi ajatella monella eri tasolla, alueellisesti ja tilatasolla. Jokainen voi tietysti eniten vaikuttaa oman tilansa tai työpaikkansa tautisuojaukseen, mutta työtä voi tehdä myös oman alueen tai esimerkiksi koko Suomen nautojen tautivapauden eteen. On esimerkiksi olemassa joukko erittäin vakavia nautojen tarttuvia tauteja, joita ei esiinny Suomessa, mutta jotka voivat levitä maahamme ulkomailta ihmisten matkailun tai kansainvälisen eläinkaupan myötä. Esimerkki tällaisesta taudista on pelätty suu- ja sorkkatauti. Alueellisesti Suomen tautisuojaus on kaikkien alan toimijoiden yhteinen asia. Tulee toimia niin, että Suomeen ei tule uusia eläinten tarttuvia tauteja.
Naudoille tauteja aiheuttavat erilaiset virukset, bakteerit, alkueläimet ja loiset. Tartunta voi levitä mm. ihmisten, ostoeläinten, lemmikkien, tuhoeläinten, lintujen, kulkuneuvojen, rehujen, esineiden ja tuulen välityksellä. Taudinaiheuttajissa on eroa esimerkiksi siinä miten vakavaa tautia ne aiheuttavat, kuinka ne leviävät, miten herkästi ne tarttuvat, millaisia oireita ne aiheuttavat sekä siinä, miten niiltä voi suojautua ja miten niistä voi päästä eroon esimerkiksi omalla tilallaan. Lisää tietoa kannattaa hankkia paitsi alan kirjallisuudesta ja lehdistä, myös Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n sivuilta sekä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sivuilta.
Lue koko juttu huhtikuun 2018 Maatilan Pellervon Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
