Kaistaviljelyssä viljelytoimenpiteet kohdennetaan vain siihen kohtaan peltoa, jossa kasvi kasvaa. Näin säästetään aikaa, polttoainetta ja maan rakennetta.
Valtra seisoo Paimion kaupungintalon edessä. Traktorin etu- ja takanostolaitteisiin kiinnitettyjen koneiden Sulky-tarrat loistavat kauas. Yhdistelmän ympärille on kerääntynyt joukko viljelijöitä. Joukon keskeltä kuuluu ääni: “Kaistaviljelyn juju on siinä, että viljelytoimenpiteet kohdennetaan pellolla vain siihen kohtaan missä kasvi kasvaa.”
Kyseessä on Järki Pelto -hankkeen tapahtuma, jossa nousiaislainen viljelijä Ilmari Hunsa esittelee itse kokoamaansa kaistaviljely-monitoimikonetta. Sillä voi tehdä kaistoittain yhdellä ajolla muokkauksen, lannoittamisen tai kylvön – tai ne kaikki.
Lannoitesäiliö on kiinni traktorin etunostolaitteissa.
Raidallinen pelto
Kaistaviljely eli strip till on menetelmä, jolla pyritään saavuttamaan muokkaamisen ja suorakylvön edut ja minimoimaan niiden haitat. Siinä peltoon jätetään kapeita muokkaamattomia kaistoja viljelykasvia varten muokattujen kaistojen väliin. Riviväli on normaalia suurempi, noin 20–33 senttiä.
Suomessa kaistaviljely on vielä suhteellisen tuntematon viljelymenetelmä. Pohjois-Amerikassa sillä pyritään hillitsemään eroosiota. “Suomessa menetelmä tuo etuja lähinnä maan lämpötilan, vesitalouden ja maan rakenteen hallintaan”, Hunsa arvioi.
Kaistamuokattu pelto kantaa paremmin painavia koneita kuin kauttaaltaan muokattu maa. Muokkaamaton maa on stabiloitunut ja siksi kantaa koneita hyvin.
Viljelykasvia varten muokatussa raidassa on ilma- ja vesitilaa. Juurten kasvu on helpompaa löyhässä maassa.
Muokkaamattomassa raidassa kapillaarinen vedennousu toimii maan pintaan asti. Siksi kylvösiemen sijoitetaan kaistaviljelyssäkin muokatun ja muokkaamattoman maan rajapintaan. Näin vesi on juurten lähellä, ja niillä on esteetön pääsy hapekkaaseen maahan.
Perinteisessä kylvössä muokkaamaton maa on siemenen alla, kaistaviljelyssä siemenen vieressä.
Koko jutun löydät painetusta toukokuun 2018 Maatilan Pellervosta. Tilaajille koko lehti on saatavilla myös e-arkistossa www.pellervo-e-lehdet.fi.
