Farmidata on salolaisvetoinen yhteishanke ruuantuotannon edellytysten ja resurssitehokkuuden parantamiseksi digitalisaation avulla. Tavoitteena on saada konkreettisia tuloksia, vaikkapa älypuhelimen sovelluksia, parantamaan tuotannon tehokkuutta.
Hanke sai alkunsa teknologian asiantuntijoiden sekä salolaisten maatalouden ja maatalousympäristön osaajien yhteisestä ajatuksesta.
”Satelliittikuvat ja droonit alkavat olla arkipäivää isoilla tiloilla, mutta pienillä niistä voi vain haaveilla. Haluamme tuoda lisäarvoa kaikille maatalousyrittäjälle”, hanketta vetävän teknologiayrityksen Sofictan toimitusjohtaja Sami Metsänperä toteaa.
Yhtenä tärkeänä ja paljon lisäarvoa tuottavana haasteena Farmidata-hankkeessa pidetään kasvuston, sadon ja kasvuolosuhteiden jatkuvatoimista seurantaa ja pika-analysointia.
Ratkaisuja käytännön jokapäiväisiin pulmiin
Talven mittaan noin 35 maatalousyrittäjää on kertonut niistä haasteista ja ongelmista, joita he päivittäisessä työssään kohtaavat. Kipupisteitä löytyi niin taloudesta, maaperästä, kasvuoloista, energian kulutuksesta kuin kasvuston hyvinvoinnista. Nyt niihin etsitään teknologisia ratkaisuja.
Metsänperä kertoo esimerkkejä: Jokainen viljelijä tarvitsee säätietoja. Nykyinen valtakunnallinen sääverkosto on harva, sen tieto ei palvele kaikkia. Yksi pilottiprojekteista on toteuttaa mikrosääverkostoja, joista saa tarkempia säätietoa muun muassa tuulesta, maan kosteudesta ja sateista.
Toinen jokaista koskettava teema on polttoaineen kulutus. Jokainen litra maksaa. Kuluuko polttoaine perässä olevan kyntöauran vetämiseen, vai meneekö sitä tyhjän sutimiseen?
”Kun menee pellolle, tieto voisi tulla esimerkiksi traktorin hallintajärjestelmään tai älylaitteelle, että tässä työssä ja tällä lohkolla pitäisi olla tällaiset rengaspaineet, muista pudottaa. Vaikka työssä kyse on rutiinista, se toistuu ehkä vain kerran tai pari vuodessa. Samoin farmisäiliöiden polttoaineen määrää voitaisiin seurata reaaliajassa ja tiedottaa, milloin pitää tilata lisää”, Metsänperä kuvailee.
Eläintiloilla digitalisaatiota tarvitaan esimerkiksi kasvuolojen seuraamiseen. Navetassa tai sikalassa on jo ilmanvaihtokone, mutta se toimii usein mitoitetun tarpeen mukaan. Tarkempi tieto ilmanlaadusta auttaa parantamaan eläinten oloja, ja näkyy loppujen lopuksi esimerkiksi maitotilissä. Yrittäjä saa isomman siivun.
Hankkeessa mukana olevien yritysten intressi on tietysti myös löytää uusia liiketalouden alueita ja luoda itselleen markkinoita. Mukana hankkeessa ovat Sofictan lisäksi Datasense Oy, Ammattiopisto Livia, Toivon Tila, Digita Oy, Salon kaupunki, Salo IoT Campus ja salolaisia maatilayrityksiä.
Lue koko juttu painetusta kesäkuun 2018 Maatilan Pellervosta. Tilaajana koko lehden löydät myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
