Vakat keikkuvat ja pottiputket napsahtelevat nyt metsissä. Kevät on edelleen ylivoimaisesti suosituin ajankohta metsänuudistamiselle. Kuusta ja koivua voidaan istuttaa pitkälle syksyyn asti. Sen sijaan mänty on parempi istuttaa keväällä tai alkukesästä. Suositusta tukevat myös tuoreet tutkimustulokset.

Tänä vuonna maassamme istutetaan arviolta 160 miljoonaa puuntainta. Rupeama painottuu kevääseen, sillä syysistutuksen osuus on vain 15 prosenttia. Istutuskauden pidentäminen toisi monia hyötyjä. Se edistäisi koneellisen istutuksen yleistymistä, tasaisi taimitarhojen sesonkia sekä varmistaisi työntekijöiden riittävyyttä työhön.

”Kuusen ja koivun pikkutaimien istutus onnistuu läpi kesän. Sen sijaan syysistutus lisää männyllä epäonnistumisen riskiä. Männyn taimet kannattaa istuttaa mieluiten keväällä, ja optimaalisin hetki on toukokuu”, erikoistutkija Jaana Luoranen Luonnonvarakeskuksen (Luke) Kuopion toimipisteestä korostaa.

Uusimmat, huhtikuussa julkaistut tutkimustulokset vahvistavat, että kuusen syysistutukset voivat onnistua ankarissakin sääoloissa hyvin, kunhan kohdevalinta on oikea sekä muokkaus- ja istutustyön laatu hyvä. Mänty kasvaa karummilla, kuivuudelle herkemmillä kasvupaikoilla, mikä heikentää niiden menestymistä ankarissa sääolosuhteissa.

”Taimihuolto ja huolellinen työ ovat ratkaisevia kaikissa istutusajankohdissa”, Luoranen alleviivaa.

Kesällä taimet haihduttavat voimakkaasti, jolloin päivittäisen kastelun merkitys korostuu. Päivittäin taimiarkeissa haihtuvan veden korvaamiseen tarvitaan 3–5 litraa vettä neliömetriä kohti. Syysistutuksissa työn laatu korostuu entisestään. Esimerkiksi maan tiivistäminen on tärkeää, koska taimi ei enää juurru kuten keväällä. Taimia ei myöskään pidä säilyttää liian kauan suljetuissa pahvilaatikoissa tai valottomissa olosuhteissa.

”Taimet eivät saa kuivua missään vaiheessa, sillä se on aina kohtalokasta. Riittävä istutussyvyys toinen olennainen tekijä”, Luoranen muistuttaa.

Lue koko juttu painetusta kesäkuun 2018 Maatilan Pellervosta. Tilaajana koko lehden löydät myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.

 

Jaa artikkeli