Tuhkalannoitus on tepsivä lääke paksuturpeisten suometsien ravinnepuutokseen. Metsänomistajalle se on kannattava sijoitus, sillä terveyslannoituksella voidaan saada 2–3 kuution vuosittainen lisäkasvu hehtaaria kohti seuraavan 20 vuoden aikana.

Terveyslannoituksesta hyötyviä ojitettuja suometsiä arvioidaan Suomessa olevan noin miljoonaa hehtaaria. Ravinteiden epätasapaino vähentää merkittävästi puuston kasvua ja saattaa johtaa jopa puukuolemiin ilman korjaustoimenpiteitä.

”Yleisimmin suometsät kärsivät kaliumin ja fosforin puutteesta, typpeä paksuturpeisilla soilla on yllin kyllin. Rakeistettu, ravinteiltaan mitallistettu tuhkalannoite on tehokas ja pitkäkestoinen, sillä sen vaikutus kestää noin 20 vuotta”, sanoo metsäasiantuntija Jussi Posio metsänhoitoyhdistys Lounametsästä.

Rehevillä, ravinnepuutoksesta kärsivillä soilla lannoitus kannattaa tehdä 2–3 kertaa puuston elinkaaren aikana taimikosta varttuneeseen kasvatusmetsään. Järeytyneen, lähes päätehakkuukelpoisen metsän terveyslannoitus ei enää ole tarpeellinen.

Oikea kohdevalinta on ensiarvoista, jotta toimenpiteestä saadaan tavoiteltu hyöty aiheutuneisiin kustannuksiin nähden. Vain rehevät, paksuturpeiset metsät hyötyvät terveyslannoituksesta.

”Tuhkalannoitus ei ole patenttiratkaisu kaikkiin kituliaasti kasvaviin metsiin. Karuilla varputurvekankailla, joilla suopursu on vallitseva, ei tuhkalannoituksesta ole apua ilman typenlisäystä. Siksi näiden kohteiden lannoittaminen ei ole taloudellisesti järkevää”, Posio muistuttaa.

Karut suot ovat niukkaravinteisia, mutta ne harvemmin kärsivät ravinne-epätasapainosta, vaan siellä kaikkia ravinteita on yleensä niukasti. ”Puut kyllä kasvavat, hitaasti mutta varmasti”, hän lisää.

Ainoastaan boorin puutteesta kärsiviä kangasmaita on perusteltua lannoittaa tuhkalla, johon on lisätty booria. Tällaisia kohteita esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa ei käytännössä juurikaan ole. Boorinpuutosta esiintyy yleisimmin Itä-Suomessa entisillä laidun- ja kaskimailla sekä pellonmetsityskohteilla.

Lue koko juttu painetusta kesäkuun 2018 Maatilan Pellervosta. Tilaajana koko lehden löydät myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.

 

Jaa artikkeli