Maailmanlaajuistakin kiinnostusta herättänyt Haukiputaan yhteismetsä- ja metsätilusjärjestely saatiin alkukesästä valmiiksi. Vuosisatoja pirstoutunut tilusrakenne saatettiin vastaamaan nykyajan tarpeita.
Kapeat metsäpalstat ovat hankalia hoitaa ja korjata, joten niitä myös hyödynnetään huonosti.
”Taloudellista hyötyä tässä haetaan”, Haukiputaan yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Erkki Torvela toteaa.
”Yksi Suomen metsätalouden ongelmista on pirstoutunut tilusrakenne”, Maanmittauslaitoksen kartoittaja Mikko Marjomaa toteaa.
Hajallaan olevat, hankalanmalliset palstat ja metsänomistajarakenteen muutos tuovat tarvetta tilusjärjestelyille erityisesti Länsi-Suomessa. Nauhatiloja on syntynyt, kun jokivarren palstat on isojaossa jaettu tasapuolisesti kaikille. Perinnönjaoissa palstat ovat kaventuneet entisestään.
Jos metsäomaisuus tulee perintönä, kaikilla ei ole intoa tai osaamista sen hoitamiseen. Kaukana sijaitsevat pienet metsäpalstat jäävät oman onnensa nojaan.
”Kansallisesti tärkeät metsä- ja biotaloushankkeet tarvitsevat puuta. Tilusjärjestely lisää puun tarjontaa ja parantaa metsähoitoa”, Marjomaa sanoo.
Yli 6 000 hehtaaria
Mikko Marjomaa muistuttaa metsätilusjärjestelyiden olevan yksi vastaus Suomen metsätalouden ongelmiin. Biotalous tarvitsee puuta.
Haukiputaan tilusjärjestely lähti liikkeelle kahdeksan vuotta sitten. Alueen maanomistajilta kysyttiin: Mitä teette alueelle? Vastauksena toivottiin tilusjärjestelyselvitystä. Siihen ryhdyttiin joulukuussa 2011.
Prosessi on pitkä. Seuraavien kahden vuoden aikana arvioitiin puusto. Samaan aikaan pidettiin yhteismetsäneuvottelut ja -toimitus. Se siis hoidettiin ennen yksityismetsien tilusjärjestelyitä. Tilusjärjestelyhaastattelut ja jakosuunnittelu tehtiin 2014–2017.
Yhteensä mukana on 101 tilaa. Yli 6 200 hehtaarin kokonaisalasta pari tuhatta hehtaaria on yhteismetsää, toiset kaksi tuhatta yksityismetsiä ja loput Tornatorin metsää.
”Yhteismetsä kannattaa tehdä ensin. On helpompaa, koska yhteismetsän asioita hoitaa vain yksi taho – sen sijaan että osallisia olisi sata”, Mikko Marjomaa sanoo.
Lue koko juttu elokuun 2018 Maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
