Vilja-palkovilja-seoksen käyttö kokoviljasäilörehuna oli vahvasti esillä Pohjanmaan Peltopäivässä Ylistarossa. Tapahtuma oli menneen kesän suurin pelkästään kasvintuotantoon keskittynyt ammattitapahtuma Suomessa.

Pohjanmaan Peltopäivä houkutteli heinäkuun lopulla Seinäjoen Ylistaroon Luken ja Perunantutkimuslaitoksen alueelle 1 300 kävijää. Lieneekö helle kutistanut kävijämäärää, sillä kaksi vuotta aikaisemmin samaan tapahtumaan tutustui 200 ihmistä enemmän. Tapahtuma järjestettiin nyt kolmatta kertaa.

Peltopäivän keskipisteessä olivat viljan, erikoiskasvien ja perunan lajikkeet, lannoitus ja kasvinsuojelu. Niiden paremmuutta saattoi arvioida 250 esittelyruudun ääressä. Kauppa, teollisuus, tutkimus ja neuvonta olivat esillä 40 näytteilleasettajan voimin.

Näyttelyosastojen ja esittelyruutujen lisäksi ohjelmassa oli tietoiskuja sekä koeruutukierros virallisilla lajikekokeilla. “Ilmaston muuttuessa myös kasvuolosuhteet muuttuvat. Niihin joudutaan paikoin reagoimaan hyvin nopeallakin aikataululla”, Pohjanmaan Peltopäivän näyttelypäällikkö Henri Honkala sanoo.

Tapahtuman järjesti ProAgria Etelä-Pohjanmaa pääyhteistyökumppaneinaan Viljelijän Avena Berner, Boreal, Luonnonvarakeskus ja Perunantutkimuslaitos.

Ruisvehnästä kokoviljasäilörehua

Borealin mukaan lähes puolet Suomessa tuotetusta kasviperäisestä proteiinista saadaan viljoista. Tuota ajatusta mukailee myös Luonnonvarakeskuksen TUOVA Tuota Valkuaista -hanke. Siinä Luke on tutkinut vilja-palkovilja-seoksen käyttöä kokoviljasäilörehuna. Koejärjestelyissä olivat mukana kevätvehnä-härkäpapu-seoskasvusto, sekä kevätruisvehnän seoskasvusto joko härkäpavun tai rehutyypin sinilupiinin kanssa.

Ruisvehnän käyttö kokoviljasäilörehuna kiinnostaa tutkijoita, koska sillä on erittäin suuri satopotentiaali. Siitä tehty rehu kootaan yhdellä korjuukerralla, mikä työllistää oleellisesti vähemmän kuin tavanomainen kolmen korjuun nurmisäilörehu.

Kokoviljasäilörehu on myös hyvä karjanlannan hyödyntäjä, joten se sopisi hyvin karjatiloille. Sen käyttö on kuitenkin melko harvinaista.

Lue koko juttu painetusta syyskuun 2018 Maatilan Pellervosta. Tilaajana koko lehden löydät myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.

Jaa artikkeli