Vasikkalasta ei kukaan puhunut viisitoista vuotta sitten, kun uusia pihatoita rakennettiin. Nyt erillinen vasikkala on etenkin isommilla tiloilla harkinnan arvoinen asia.
Pari vuotta sitten valmistuneessa Maitoaho ay:n vasikkalassa tavoiteltiin valoa, ilmaa ja terveempiä vasikoita. Viitisentoista vuotta vanhan pihaton yhteydessä olevien vasikkatilojen suurimpia ongelmia olivat matalassa tilassa heikosti vaihtunut ilma ja liian paljon sairastavat vasikat.
Vasikoille tarvittiin myös lisätilaa, sillä tila laajensi tuotantoa uudella 168-parsipaikan pihatolla entisen pihaton viereen. Vanhaan navettaan jäivät vain yksilökarsinat ternijuotossa oleville vastasyntyneille.
Uuden vasikkalan myötä aiemmin rutiiniksi muodostuneet rotavirusrokotukset on voitu lopettaa ja hoitajien silmiin vasikat ovat muutenkin terveempiä. Juottokaudella Mikko Kemppainen ja Jarno Kämäräinen laskevat kuolleen vain kaksi vasikkaa vasikkalan valmistumisen jälkeen.
”Toki joitakin on kuollut muutaman päivän ikäisenä, mutta niillä on ollut jokin vika jo syntymästä lähtien”, Kemppainen sanoo.
Yksi kokkidiepidemia vasikkalassa oli, mutta se nujertui karsinoiden pesulla.
Raittiilla ilmalla ja pienillä samanikäisistä vasikoista koostuvilla ryhmillä on tutkitusti merkittävä vaikutus vasikkaterveyteen, tautipaine pienenee huomattavasti.
Jarno Kämäräinen ja Mikko Kemppainen ovat tyytyväisiä uuteen vasikkalaan. Tilat ovat helposti hoidettavat ja vasikat hyvinvoivia
Reilusti tilaa
Juottovasikoiden puolella on neljätoista neljän vasikan karsinaa sekä karsina, johon välitykseen lähtevät ternivasikat kootaan kyytiä odottamaan.
Karsinat ovat 3,6 metriä leveitä ja 2,5 metriä syviä ja niiden takana kulkee puolentoista metrin levyinen huoltokäytävä lähinnä kuivitusta varten. Tilaa vasikkaa kohti on siten 2,25 neliötä, mikä ylittää reilusti lain vaatiman minimin ja myös hyvinvointikorvauksen vaatimukset.
Huoltokäytävä ei olisi välttämätön, sillä kuivituksen voisi hoitaa myös keskikäytävän kautta, joskin sen pois jättämällä olisi säästänyt rakennettavia neliöitä. Pelkän kuivituksen vuoksi sitä ei kuitenkaan rakennettu.
”Kylmä ilma ei pääse suoraan karsinoihin, kun ne eivät ole aivan ikkunoiden alla”, Kemppainen perustelee.
Lue koko juttu lokakuun 2018 Maatilan Pellervon Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät koko lehdet myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
