Rikkakasvien torjunnassa käytettävän glyfosaatin erilaiset vaikutukset maaperään, pintavesiin, muihin kasveihin ja eliöstöön kiinnostavat nyt suomalaistutkijoita.
Arviot glyfosaatin käytöstä vaihtelevat, mutta vuonna 2014 sitä arvioitiin käytetyn maailmassa yli 820 000 tonnia. Suomessa käyttö kolminkertaistui myyntitilastojen mukaan vuosina 2000–2010. Toissa vuonna sitä käytettiin arviolta 850 tonnia. Arvioidaan, että tällä hetkellä glyfosaatin osuus on noin puolet suomalaisessa maataloudessa käytettävien kasvinsuojeluaineiden kokonaismäärästä.
Glyfosaattia käytetään tehoaineena glyfosaattivalmisteissa, joista osan apuaineita pidetään mahdollisesti jopa glyfosaattia vaarallisempina. Torjunta-aineella on Suomessa yli 40 kauppanimikettä, kuten Roundup, Keeper tai Rambo.
Alkujaan glyfosaatti patentoitiin rikkakasvihävitteeksi vuonna 1974. Suomessa sitä alettiin myydä kaksi vuotta myöhemmin puinnin jälkeen tapahtuvaan juolavehnän torjuntaan sekä nurmikasvustojen lopettamiseen.
Suorakylvön yleistyttyä pelto voidaan käsitellä glyfosaatilla myös keväällä ennen kylvöä tai sen jälkeen. Käsittely voidaan tehdä juolavehnän torjumiseksi myös ennen puintia rehuohra-, rehukaura-, rypsi- ja rapsikasvustoon. Elintarvikekäyttöön tarkoitettua kasvustoa ei saa käsitellä ennen puintia.
Kun glyfosaatin patentti raukesi vuonna 2000, aineen hinta romahti ja käyttömäärä lähti kasvuun. Vuonna 2010 Monsanto Co. patentoi glyfosaatin myös antibioottina. Pitkän väännön jälkeen EU:n komissio myönsi viime vuoden lopulla aineelle jatkomyyntiluvan korkeintaan vuoteen 2022 saakka.
Neljä käyttökohdetta
Glyfosaatilla on pääasiallisesti neljä käyttökohdetta maataloudessa. Suomessa sillä torjutaan pääasiassa juolavehnää ja muita monivuotisia rikkakasveja yleensä syksyllä puinnin jälkeen tai suorakylvössä myös keväällä. Sillä myös lopetetaan nurmikasvustoja.
Arviolta 13 prosenttia Suomen viljelyalaa viljellään suorakylvöllä. Suorakylvössä maan rakenne paranee sekä eroosio ja ravinnehuuhtoumat vähenevät. Toisaalta liukoisen fosforin ja glyfosaatin huuhtoumat saattavat suorakylvössä olla suurempia kuin perinteisesti muokatuilla mailla. Muokkauksen vähetessä polttoainekustannukset ja viljelijöiden työmäärä pienenevät.
Euroopan ulkopuolella viljellään muuntogeenisiä lajikkeita, kuten geenimuunneltuja soijaa, maissia, puuvillaa ja rapsia. Osa lajikkeista kestää rikkojen torjunnan glyfosaatilla myös kasvukauden aikana. Suomessakin gm-tuontirehut ovat yleistyneet vuodesta 2013 alkaen.
Kolmanneksi glyfosaatilla hoidetaan joissain maissa viljan ja öljykasvien ns. pakkotuleennuttaminen, jolloin vilja kypsytetään tasaiseksi puintia varten. Suomessa glyfosaatin käyttö pakkotuleennuttamiseen on kiellettyä
Glyfosaatilla on torjuttu myös rikkakasveja taimitarhoilla ja vesakoita metsissä. Toisinaan myös leikkipaikoilla ja urheilukentillä käytetään glyfosaattia. Kotitaloudetkin hävittävät sillä rikkakasveja puutarhoista ja pihoilta.
Lue koko juttu painetusta marraskuun 2018 Maatilan Pellervosta. Tilaajana koko lehden löydät myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
