Lypsyrobottinavetoiden ajankäytössä on valtavia eroja: tehokkaimmissa kahden robotin navetoissa työt tehdään päivässä seitsemän tuntia nopeammin kuin työnkäytöltään tehottomissa navetoissa.
Arkkitehti Jouni Pitkäranta 4dBarnista esitteli ProAgrian Lähtisinkö investoimaan -teemapäivässä hätkähdyttäviä tuloksia samankokoisten robottinavetoiden työn käytöstä. Päivittäiseen karjanhoitoon, ruokintaan, lypsyyn, vasikoiden juottoon ja nuorkarjan hoitoon käytettävä aika vaihtelee valtavasti.
Kahden robotin navetoissa 4dBarnin mittaamilla tehokkaimmilla tiloilla aikaa meni kaksi minuuttia lehmää kohti päivässä. Toinen äärilaita käytti aikaa yhdeksän minuuttia per lehmä. Kun vertaillaan 108 lypsyssä olevan lehmän karjassa, 3 minuutin ja 7 minuutin tiloilla karjanhoito vei tehokkaammassa viisi ja puoli tuntia, jälkimmäisillä 12 ja puoli tuntia.
”Päivittäinen ero on yli seitsemän tuntia. Ero on pöyristyttävän suuri”, Pitkäranta toteaa.
Siinä missä toinen tekee työt sujuvasti, toisella kuluu aikaa odotteluun.
Lukkoparret koko matkalle tehostavat navettatyötä huomattavasti.
Oma työ on kustannus
Aika on rahaa. 20 euron tuntipalkalla työajan eron hinta on vuodessa 52 560 euroa. 20 vuodessa erosta kertyy miljoona. Navetan hinta.
”Oma työ ei ole ilmaista, se on kustannus. Kun hoitaa navetan perusrutiinit oikein ja nopeasti laadun kärsimättä, aikaa vapautuu seitsemän tuntia perheelle ja harrastuksille tai tilan kehittämiselle. Joka päivä.”
4dBarnin asiantuntijat ovat mitanneet työhön kuluvaa aikaa kymmenissä navetoissa. 100 lehmän karja ja asemalypsy tuottaa mittausten mukaan 150–250 litraa maitoa navettatyötuntia kohden. Yhden lypsyrobotin karjassa vaihteluväli on 140–500 litraa navettatyötuntia kohden. Kahden robotin karjassa vaihteluväli on vielä hurjasti suurempi: 200–940 litraa työtunnissa.
”Tuo kaikkein tehokkain kahden robotin tila ulkomailla käyttää navetan perustöihin 4,5 tuntia päivässä, ja tuottaa 4 000 litraa maitoa päivässä. Suomessa tehokkain mittaamamme tila on kolmen robotin tila, joka tuottaa 740 litraa maitoa ihmistyötuntia kohden”, Pitkäranta kertoo.
Tehokkaimmilla tiloilla työn osuus on kaksi senttiä maitolitran tuotantokustannuksesta.
”Mittaukset osoittavat, ettei robotin tuominen vanhaan navettaan ole onni ja autuus. Robotti on vain yksi työkalun komponentti, systeemi sen ympärillä on oleellinen.”
Lue koko juttu marraskuun 2018 Maatilan Pellervon Eläin-liitteestä. Tilaajana koko lehden löydät myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
