Ohjelmistotalo Cinia on kehittänyt ValueNetin maatalouden järjestelmien yhteensovittamiseen. Tämän digitaalisen ratkaisun ensimmäinen sovellus on sähköinen viljapassi.
Maatiloilla syntyvä tieto on sirpaleina eri ohjelmistoissa ja järjestelmissä. Puimurin satokartta on puimurin näytöllä, tieto traktorin polttoaineen kulutuksesta traktorin näytöllä ja neuvontajärjestön laskelman saa käteensä paperitulosteena. Tiedot kuivatuseristä näkyvät kuivurin tietokoneella, tai parhaassa tapauksessa viljelijän kännykällä.
Näille kaikille tapauksille on yhteistä se, että tieto ei siirry eteenpäin, ellei yrittäjä itse siirrä numeroita esimerkiksi haluamaansa laskentaohjelmistoon.
Ongelmana on järjestelmien tekninen yhteensopimattomuus. Tiedon hyödyntäminen jää vähäiseksi, kun tieto makaa erillisissä järjestelmissä. ”Tämä on suurin jarru maatalouden digitalisaatiolle”, Cinian ohjelmistoliiketoiminnan kehityspäällikkö Jyrki Hyyrönmäki sanoo.
Perinteisillä rajapintaratkaisuilla ei ratkaista edellä kuvattuja tiedonsiirto-ongelmia. Järjestelmien yhteensovittamiseen Cinia on kehittänyt ValueNetin. Sen avulla sekä yksittäiset viljelijät että maatalouden organisaatiot pääsevät hyödyntämään alan datavirtoja ilman järjestelmäkohtaisia rajoituksia. Edellytyksenä kuitenkin on, että maatalouden toimijat, kuten yritykset ja laitokset, ovat liittäneet siihen palvelunsa tai järjestelmänsä.
ValueNet ei käytännössä näy viljelijälle tai asiakasyrityksille juuri mitenkään. He vain huomaavat että tiedot, jotka piti ennen siirtää käsin, siirtyvät automaattisesti.
Viljapassi ehtii ensin
Ensimmäinen ValueNetiin liitettävä palvelu on sähköinen viljapassi. Cinia kehitti sen Vilja-alan yhteistyöryhmän toimeksiannosta. Cinian arvion mukaan sähköisellä viljapassilla voi tulevaisuudessa liikkua noin 80 prosenttia Suomen kaupallisesta viljasta.
VYR:n jäsenyritykset päättävät itse sähköisen viljapassin käyttöönotosta. Altian Koskenkorvan tehdas on jo ilmoittanut, että heillä on tarkoitus ottaa se käyttöön tämän vuoden aikana.
Sähköisen viljapassin käyttöönotto ei maksa viljelijälle mitään, eikä vaadi minkään applikaation lataamista puhelimeen tai tietokoneeseen. Viljelijälle se toimii niin, että hänen kännykkäänsä tai sähköpostiinsa tulee linkki sähköiseen viljapassiin. Sitä klikkaamalla hän pääsee Viljapassi-palveluun, jossa hän antaa kyseisen viljaerän tiedot. Näitä ovat esimerkiksi tiedot lajikkeesta, siilosta ja käytetyistä kasvinsuojeluaineista. Sähköinen viljapassi toimii kaikilla mobiileilla alustoilla, eli se skaalautuu kännykkään, tablettiin ja tietokoneelle.
Viljaerän kuljettaja ja vastaanottaja jatkavat omilta osiltaan viljapassin täyttämistä kuten tähänkin asti, mutta nyt sähköisesti. Käytännössä se integroidaan suoraan viljakuormien vastaanottojärjestelmään.
Sähköinen viljapassi automatisoi moninkertaista tallennustyötä lähinnä vastaanottajan päässä. Viljelijälle hyödyt sähköisestä viljapassista tulevat ensi vaiheessa siitä, että dokumentointi edistää viljan vientiä ja tuoteturvallisuutta. Maailmalla on ostajia, jotka ovat valmiita maksamaan jäljitettävyydestä ja huippulaadusta bulkkituotetta enemmän. Miten suomalaisen huipputuotteen hinta jakaantuu tuotantoketjussa, on tosin toinen tarina.
Lue koko juttu joulukuun 2018 painetusta Maatilan Pellervosta. Tilaajana pääset lukemaan sen ja koko lehden myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
