Siinä missä Suomelle metsä on ollut viennin ja hyvinvoinnin selkäranka, Tanskan talouden tuki ja turva on maatalousklusteri ja sen selkäranka sikatalous.
Tanskan maataloudella on pitkät perinteet. Merien ympäröimä Uudenmaan läänin kokoinen alava maa leutoine talvineen ja lämpöisine kesineen luo erinomaiset olosuhteet kukoistavan maanviljelyn harjoittamiselle.
Maataloussektorin ja siihen liittyvien koneiden ja laitteiden viennin osuus on 25 prosenttia Tanskan koko viennin arvosta. Kauppataseen ylijäämästä maatalousklusterin osuus on yli 70 prosenttia.
Tanskan viljasato on normaalisti 8–10 miljoonan tonnin luokkaa ja sen rahallinen arvo on noin 1,2–1,5 miljardia euroa. Päätoimisesti maataloutta harjoittavien tilojen keskikoko on noin 150 hehtaaria, ja tilakoko on jatkuvassa kasvussa. Maatalous on kuitenkin velkaantunut. Maatilojen velkaantumisaste 2014 oli Tanskassa 64 prosenttia, ja kokonaisvelan määrä on ylittänyt noin 50 miljardia euroa.
Kiivas tilojen laajennusvauhti, sukupolvenvaihdokset, maataloustuotteiden maailmanmarkkinahintojen heilahtelut sekä viljan että lihatuotteiden osalta aiheuttavat sen, että monien suurtilojenkin tulosrivillä EU:n maataloustuki näyttelee merkittävintä osaa.
Suomella olisi silti paljon opittavaa Tanskan maataloudesta yleensä ja sikataloudesta erityisesti. On panostettava vientiin globaalisti ja uskottava yrittäjyyteen sekä luovuuteen.
Lue koko juttu tammikuun 2019 painetusta Eläin-liitteestä. Tilaajana voit lukea sen myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
