Härkäpavun tuholaiset ovat monelle tuntemattomia ötököitä. Esimerkiksi hernekärsäkkään toukka saattaa syödä maan alla typpeä sitovia juurinystyröitä, ja kasvusto kärsii typen puutteesta.

”Härkäpavusta sanotaan, että se on haastava ja vaativa viljeltävä. Minun vastaukseni on, että se on antava. Jos annat sille huomiota, saat satoa”, dosentti Frederick Stoddard Helsingin yliopistosta sanoo.

Jos kylvön jälkeen tyytyy pari kertaa käymään pellolla ennen puintia, sato todennäköisesti jää pieneksi.

Jos sen sijaan kulkee kasvustossa tekemässä havaintoja, huomaa lehdissä laikkuja, tuholaisten vioituksia ja voi reagoida niihin.

”Silloin voi miettiä, mitä kasvustolle pitäisi tehdä. Se voi onnistua tai epäonnistua, mutta olet tehnyt jotain ja samalla oppinut jotain”, Stoddard toteaa.

”Borealin lajikekokeissa on koeruuduilta saatu härkäpavusta 3 500–4 500 kilon hehtaarisatoja. Meillä täällä yliopistolla kokeista saadaan noin neljää tonnia. 70 prosentin säännöllä se tarkoittaa, että pelloilta keskisato olisi 2 800–3 000 kiloa.”

70 prosentin sääntö tarkoittaa, että isolla lohkolla sato jää keskimäärin 70 prosenttiin pienen koeruudun sadosta. Viime vuonna Luken tilaston ennakkotietojen mukaan härkäpavun keskisato maassa oli 2 270 kiloa hehtaarilta.

Stoddard sanoo, että härkäpavun viljelijöissä on monta hyvin onnistuvaa, ja monta ensikertalaista. Jos ensimmäinen yritys epäonnistuu, toista kertaa ei tulekaan.

Pitkän kasvuajan kasvi kylvetään mahdollisimman aikaisin.

Hernekärsäkkään toukka syö juurinystyröitä

Stoddard nostaa esille härkäpavun tuholaisia. Taudeista suklaalaikku tunnetaan, mutta tuholaiset ovat tuntemattomampia.

Juovahernekärsäkkään aikuinen syö lehden reunoihin puolikuun muotoisia koloja. Jos taimettuminen on hidasta, kärsäkkäät voivat tuhota taimia. Myöhemmin kesällä ne eivät saa enää yhtä pahaa tuhoa aikaan.

”Kolot lehden reunassa eivät merkitse niin paljoa kuin kärsäkkään toukat, jotka syövät sen juurinystyröitä. Jos kärsäkkäitä on paljon, koko juurinystyristö voi olla syöty”, Stoddard sanoo.

Siksi on tärkeää huomata lehtiin tulleet puolikuut. Jos niitä on paljon, toukkiakin on paljon.

”Jos ei näe puolikuita lehdissä, ei tiedä, että jotain on vialla kasvustossa.”

Hernekärsäkäs on yleinen tuholainen. Se viihtyy myös lupiinissa ja virnassa.

Kun kärsäkkään toukka syö typpeä sitovia juurinystyröitä, kasvusto voi kärsiä typen puutteesta. Asiaa ei voi korjata, jos ei huomaa nakerrettuja lehden reunoja.

Lue koko juttu maaliskuun 2019 painetusta Maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät sen myös e-lehdestä www.pellervo-e-lehdet.fi.

Jaa artikkeli