Tarttuvat eläintaudit ovat vakava ja kasvava uhka kotieläntiloilla. Hyvä tautisuojaus on ennen kaikkea toimintatapakysymys. Perusasiat saa kuntoon kohtuullisin kustannuksin.

Kotieläintilojen tautisuojaus on monelta osin hyvällä tolalla, mutta parannettavaakin vielä on.

Muutaman vuoden takainen kysely osoittaa, että valtaosalla nautatiloista tilan väki käyttää navetassa suojavaatteita ja saappaita. Kädet pestään, kun tullaan navetasta pois. Lypsykarjatiloilla nämä asiat huomioidaan himpun verran paremmin kuin lihanauta- tai emolehmätiloilla.

Hyvällä tolalla oleva asia on ostoeläinten terveyden selvittäminen. Moni pyrkii ostamaan vain pieneltä määrältä tiloja, ja vaatii terveysselvityksen. Eläinhankinnoissa noudatetaan ETT:n ohjeita.

Silti on vielä asioita, joihin tarttumalla tautisuojausta voi parantaa. Kyselyssä kävi ilmi, että tautisulku, jonka ohi ei kuljeta saappaita ja haalareita vaihtamatta, puuttuu kuitenkin vielä yllättävän monelta tilalta. Vain puolella kyselyyn vastanneista tiloista vieraat käyttivät suojavaatteita navetassa.

”Tautisulku on kuitenkin perusasia. Siihen on kiinnitettävä enemmän huomioita”, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jarkko Niemi toteaa.

Vaikka eläintautitilanne on Suomessa hyvä, siihen ei voi tuudittautua. Se ei ole tae nautojen terveydestä. Tautisuojaus on varautumista tulevaisuuteen.

”Hyvä tautisuojaus on suomalainen toimintatapa. Se on osa hyvin toimivaa tuotantoketjua.”

Lue koko juttu huhtikuun 2019 painetusta Maatilan Pellervon Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät koko lehden e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.

Jaa artikkeli