Säilörehun tuotantokustannus kuiva-ainekiloa kohden pienenee lähes puoleen, kun sato kasvaa viidestä yhdeksään tonniin hehtaarilta. Yksi yleinen vaatimattoman nurmisadon syy on aukkoisuus.
Talven jälkeen nurmet kannattaa keväällä kävellä läpi ja katsoa, mikä on todellinen tilanne.
”Miltä näyttävät heinät, palkokasvit, kuloheinä, maan pinta”, ProAgrian valtakunnallinen huippuosaaja Jarkko Storberg luettelee ja muistuttaa, ettei maan rakenteeseen ja kasvukuntoon koskaan kiinnitetä liikaa huomiota. Storberg puhui Nerokas nurmi, suurenmoinen säilörehu -tilaisuudessa Loimaalla.
Varsinkin jos viime kesänä lohkolla on ollut vahva apila tai mailanen, on syytä katsoa, miten ne ovat talvehtineet. Muuten ei tiedä lohkon todellista typpilannoitustarvetta.
Nurmien lannoitussuunnittelussa rehuanalyysi on hyvä apu.
”Kannustan lämpimästi tekemään rehusta kivennäisanalyysin. Sitä tarvitaan ruokinnassa, mutta siitä näkee myös, jos jotain ravinnetta on maassa vähän. Esimerkiksi meidän nurmiryhmissämme rehun kuparipitoisuus on ollut keskimäärin neljä milligrammaa kuiva-ainekilossa, kun tavoite on 6–10. Kun maan ravinnetasapaino on kunnossa, saa lisää satoa”, Storberg muistuttaa.
Toinen ravinne, jonka pitoisuuksissa on ollut isoja vaihteluita, on magnesium.
Rehukustannus kuriin
Storberg kannustaa miettimään rehun tuotantoa monelta kantilta. Yksi on tuotantokustannus.
”Satoon laitetaan tietyt panokset, esimerkiksi 1 350 euroa hehtaarille. Satotaso vaikuttaa rehun hintaan. Jos sato on viisi tai yhdeksän tonnia, ero tuotantokustannuksessa on lähes tuplat”, hän laskee.
Yhdeksän tonnin sadon säilörehun kuiva-ainekilo on tuotettu 15 sentillä, viiden tonnin sadolla kuiva-ainekilon kustannus on 27 senttiä. Tuella on tietysti oma vaikutuksensa tuotantokustannukseen.
Säilörehun tuotantokustannuksesta noin neljäsosa johtuu siemenestä, lannoituksesta, kalkituksesta, kasvinsuojelusta ja säilöntäaineista. Kolme neljännestä menee koneiden tai urakoinnin piikkiin.
Laskelmiin voi ottaa mukaan myös ostorehukustannuksen. Pieni sato tietää isoa laskua rehutehtaalta.
Lue koko juttu painetusta toukokuun 2019 Maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
