Pietolan Tila Oy tuottaa naudanlihaa ja talkkunaa. Yhtiöittämisen jälkeen tilikauden tulos on saatu nousujohteiseksi.

Kun Siikajoella ajelee mutkaista tietä Karinkantaan peltojen takana siintää Pohjanlahti. Edessä näkyy hyvin hoidettu pihapiiri, pohjalaistyylinen päärakennus ja kolme navettaa. Perillä rehunteon takia isäntäväki toivottaa kiireisenä tervetulleeksi. Juuri pirtin ruokapöydän äärestä nousseet viisi työntekijää kiiruhtavat työkoneineen pellolle.

Pietolan Tila Oy:n isäntä Jari-Pekka Pietola on tilalla vasta suvun toinen isäntä. Alun perin Jari-Pekan vanhemmat, Juha ja Pirjo Pietola, ostivat autiotilan vuonna 1982. Peltoa oli 20 hehtaaria ja rakennuksina ainoastaan kivinavetta ja puolet nykyisestä päärakennuksesta.

”Vuonna 1995 tulivat ensimmäiset emolehmät. 1999 tila muutettiin yhtymäksi ja hallinnoimme sitä yhdessä vanhempieni kanssa. Vuonna 2007 keskityttiin sonninkasvatukseen, ja 2010 tila siirtyi kokonaan minulle ja tilakauppojen kanssa samaan aikaan alkoivat yhtiöittämisen valmistelut. Puolitoista vuotta päätöksestä toimintamuodonmuutos valmistui, tila alkoi toimia osakeyhtiönä”, Jari-Pekka kertoo.

Navetoista vanhin on vuodelta 1940, ja siellä tapahtuu talkkunanvalmistus. Vuonna 1995 pihapiiriin nousi kylmäpihatto, joka muutettiin 2003 lämpimäksi ritiläkasvattamoksi. 2007 valmistui vielä kaksi ritiläkasvattamoa.

Jari-Pekka on osakeyhtiön toimitusjohtaja. Marika vastaa talkkunasta ja työntekijöiden aterioista.

Metsät raivattu pelloiksi

Tilalla peltoa on 400 hehtaaria, josta omaa on 300 hehtaaria. Metsää ei ole ollenkaan, vaan kaikki on raivattu pelloiksi.

”Tilusvaihdoilla tila on saatu yhtenäiseksi. Meillä aika käytetään työntekoon eikä maantiellä ajeluun pelloilta toiselle. Pellot ovat nurmella eikä väkirehua tuoteta ollenkaan. Suojaviljana oleva ohra korjataan kokonaan säilörehuksi”, Jari-Pekka kertoo.

Eläimiä on noin tuhat, joista 15 prosenttia on liharoturisteytyksiä ja loput holsteineja, ja ayrshirejä. Vasikat tulevat puolivuotiaana Karinnuotta Oy:tä, jonka osakas Jari-Pekka on. Teuraat lähtevät Atrialle noin 19 kuukauden ikäisinä keskipainon ollessa 360–370 kiloa.

Navetat ovat lämpimiä ritiläkasvattamoja, ja niissä on painovoimainen ilmanvaihto.

”Pihattoihin on vaihdettu koneellisen tilalle painovoimainen ilmanvaihto. Ratkaisu on osoittautunut hyväksi. Tulipaloriskikin on pienempi, kun sähköpuhaltimia ei ole. Lisäksi saatiin pois yksi kuluerä. Vanhimman pihaton katossa kulkee mattoruokkija, näin saatiin yli sata eläinpaikkaa lisää. Lämpö myös pysyy talvella paremmin, kun ei ole leveitä ruokintapöytiä. Lisäksi käytössä on itselastaava, ajettava seosrehuvaunu.”

Vakituisia työntekijöitä on kolme. Palveluja ostetaan toisilta yrittäjiltä, ja nämä laskuttavat töistään osakeyhtiötä.

Syksyisin vilja ostetaan tuoreena sopimusviljelijöiltä, joiden kanssa on tehty yhteistyötä jo vuosia.

”Ennen syksyä sovitaan hinnat ja pelisäännöt, joilla mennään. Luottamus ja suulliset sopimukset ovat aina pitäneet.”

Lue koko juttu painetusta elokuun 2019 Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.

Jaa artikkeli