Monta huonoa peräkkäistä satovuotta ovat koetelleet ruotsalaisia vilja- ja karjatiloja. Maitotilaa luotsaavan Mats Ekströmin mukaan ahdingosta seurasi jotain hyvääkin. Nyt ruotsalaiskuluttajat arvostavat aiempaa enemmän lähellä tuotettua ruokaa ja haluavat myös maksaa siitä tuontiruokaa enemmän.
MB Ekströmin maitotilalla Ruotsin Grillbyssä ollaan huojentunein mielin, sillä kesäkuussa nurmesta saatiin ennätyssato kolmen kehnon vuoden jälkeen. ”Jo ensimmäisestä sadosta tuli rehua niin paljon, että pitää hankkia lisää laakasiiloja, jotta tilaa riittää seuraaville nurmisadolle ja ennen muuta rehumaissille”, Mats Ekström kertoo myhäillen.
Grillbyn alue sijaitsee Keski-Ruotsissa lähellä Mälaren-järveä ja Ekströmin mukaan vähäsateisuus on seudulle tyypillistä. Viime vuodet ovat kuitenkin olleet tavanomaista vaikeampia, sillä kuivuuden vuoksi nurmen uudistuskylvöt epäonnistuivat kolmena vuonna peräkkäin.
”Täksi kevääksi hankin kastelulaitteet, jotta ainakin nurmi- ja rehumaissisato kyetään turvaamaan. Ylivuotisia rehuvarastoja ei ole enää yhdelläkään tilalla näillä nurkin. Kaikeksi onneksi vedenottoa Mälarenista ei säännöstellä, vaan pikemminkin siihen kannustetaan vedenpinnan laskemiseksi”, Ekström kertoo.
Rehuviljastakin on ollut Ruotsissa niukkuutta, ja se on kouraissut karjatuottajan kukkaroa. ”Rehuohrakilosta joutui viime talvena pulittamaan kaksi kruunua, kun vielä vuosi sitten kilon sain yhdellä kruunulla”, hän päivittelee.
Ekströmeillä siirryttiin robottilypsyyn reilu kymmenen vuotta sitten uuden pihaton valmistuttua.
Tilalla on 130 lypsylehmää ja navetassa kolme robottia. ”Keskimäärin vuorokaudessa lehmillä on 3,1 lypsyä. Kun lypsäviä on vain 44 robottia kohti, jokainen pääsee luovuttamaan maitonsa jonottamatta”, isäntä perustelee.
Lue koko juttu syyskuun 2019 Maatilan Pellervon Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
