Regeneratiivisessa maataloudessa pyritään parantamaan maaperän biologiaa ja maan mikro-organismien tasapainoa. Maan pieneliöistä huolehditaan, koska ne edistävät sekä viljelykasvien hyvinvointia että hiilensidontaa.
Regeneratiivinen eli uudistava maatalous pyrkii elvyttämään maan kasvukuntoa diversiteetin avulla. Tällöin pellossa kasvaa useaa kasvilajia sekaisin.
Monilajisuuden lisäksi peltoa muokataan mahdollisimman vähän, mielellään ei lainkaan. Näin maaperämikrobeille annetaan työrauha.
Australialainen tohtori Christine Jones tekee tutkimustyötä ympäri maailmaa. Hänen mukaansa tarvitaan tapauksesta riippuen 8–16 kasvilajia, jotta saavutetaan juuri sille pellolle riittävä monimuotoisuus.
Kun tämä kynnys ylitetään, tapahtuu hänen mukaansa valtava hyppäys siinä, miten biologia lähtee toimimaan maassa. Madot ja sienet lisääntyvät, hiilensidonta kasvaa ja maan multavuus ja murustuminen lisääntyvät.
Regeneratiivisessa viljelyssä pyritään myös pitämään pellon pinta kasvipeitteisenä mahdollisimman suuren osan vuotta. Käytössä ovat sekä kerääjä- että peittokasvit.
Tavoitteena Luomu 2.0
Tuusulalainen Pentti Mattila on viljellyt luomuna vuodesta 1996 saakka. Hän on omien sanojensa mukaan aloittanut tänä kesänä regeneratiivisen viljelyn harjoittelun. ”Minun viljelyni tavoitteena on Luomu 2.0 eli parannettu versio luomusta”, Mattila kertoo.
Tilan satokasveja ovat viljat, härkäpapu ja tattari. Mukana on ensimmäistä kertaa myös luomumallasohra.
Lue koko juttu syyskuun 2019 painetusta Maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.Jaa artikkeli
