Kun on ikänsä maatilalla asunut, kiinnostunut lehmistä ja yrittäjyydestä, kotitilan jatkaminen oli luonteva valinta.
Hämeenlinnan Hauholla sijaitseva Aikkolan Mattilan 23-vuotias yrittäjä Mari Mattila kutsuu itseään emännäksi. Sukupolvenvaihdos tehtiin vajaat pari vuotta sitten.
”Maatalous ei ole kultakaivos, mutta ei sen tarvitse ollakaan. Se on osittain elämäntapa. Rahaa pitää tulla, mutta minulle riittää, että tilan toimintaa voi ylläpitää ja kehittää”.
Tilan tulot kertyvät monesta pienestä purosta. Parikymmenen emolehmätilan päämyyntituote on välitysvasikat. Sen lisäksi myydään viljaa, vuokrataan muonamiehen mökkiä, urakoidaan sekä hakataan välillä metsää. Nuori yrittäjä tarjoaa pienimuotoisesti myös intialaista päähierontaa ja aromahierontaa vanhan päärakennuksen tunnelmallisessa hoitohuoneessa.
”Toukokuusta lokakuulle hierontoja ehtii tehdä harvemmin, sillä tilan työt menevät edelle. Hemmotteluhoidot ovat mukavaa vastapainoa tilan raskaille töille ja koneiden huoltamiselle, mutta suoraan navetasta ei hierontaa voi tulla tekemään”, Mattila hymyilee.
Suuntana luomu
Emolehmät laiduntavat rantalaitumia mahdollisimman pitkään, välillä joulukuulle asti.
”Kivinavetta on vuodelta 1868 eikä sinne mahdu enempää eläimiä. Haaveissani on pihattoinvestointi, joka mahdollistaisi karjakoon tuplaamisen”, Mattila sanoo.
Peltoala asettaa laajentamiselle reunaehtoja, sillä omaa peltoa on noin 40 hehtaaria. Mattila on siirtymässä luomuun, ja nyt menossa on toinen siirtymävuosi.
Luomuviljelyn tarpeisiin on ostettu rikkaäes, jossa on piensiemenen kylvökone. Omien nurmien täydennyskylvön lisäksi emäntä on urakoinut myös lähiseudulla.
Toinen uutuuskone on kultivaattori. Tähän asti peltoja on muokattu kyntöauroilla ja joustopiikkiäkeellä.
”Uusien koneiden kanssa täytyy aina hieman kokeilla, että kuinka säädöt kannattaa tehdä ja missä vaiheessa millekin lohkolle on järkevää mennä. ”
Viime keväänä hän testasi viivästettyä kylvöä rikkakasvien torjunnassa, mutta joka lohkolla se ei onnistunut toivotulla tavalla. Kevät oli niin kuiva, etteivät rikkakasvit itäneet ennen kuin oli jo pakko kylvää.
Nurmen suojaviljaksi kylvetystä vehnästä tuli paikoin valvatti läpi. Rikkakasvien torjumiseksi osa viljasta korjattiin paaliin aikaisin. Nyt lohkolla kasvaa tiheä apila, joka on tarkoitus niittää rehuksi vielä syksyllä. Mattila pitää varsinkin puna-apilanurmen esikasviarvoa tärkeänä.
Lue koko juttu lokakuun 2019 Maatilan Pellervon Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät sen myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
