Kankaan tilalla Harjavallassa korjataan pelloilta jo viidettä puhdaskaurasatoa. Gluteenittomasta puhdaskaurasta saa paremman hinnan, mutta sen viljely vaatii enemmän tarkkuutta ja huolellisuutta.
Puhdaskauran viljelystä kiinnostuneita tuottajia mietityttää miten työlästä viljely on. Kankareen tilalla pidetyssä viljelijätilaisuudessa saatiin selkeitä vastauksia.
”Kierrämme pellot kesällä kolmeen kertaan. Ensimmäisen kerran tehtiin peltotarkastuksia tänä vuonna juhannuksen jälkeen ja siitä sitten jatkettiin parin viikon välein. Löysimme vieraita viljoja, pääasiassa ohraa, 10–20 yksilöä hehtaarilta”, kertoo Matias Kangas, 30.
”Jos meitä on kolme henkeä pellolla, niin me etenemme rintamassa kahdentoista metrin välein. Yksi ihminen tarkistaa keskimäärin hehtaarin alan tunnissa, mutta 5-6 hehtaaria on maksimimäärä, jonka pystyy tarkistamaan päivässä, sillä sen jälkeen silmät väsyvät.”
Tarkastuksissa on usein ollut mukana Matiaksen isä Erkki Kangas, 59, ja toisinaan myös sisko Johanna Kangas, 28, joka auttaa tilan töissä silloin kun ehtii opiskeluiltaan. Tarkastus vaatii tarkkaa silmää ja harjaantunutta otetta.
”Aika moni viljelijä karttaa kulkemista, koska se on työlästä. Siinä täytyy tehdä yhtä asiaa kerrallaan, ei auta tehdä muuta”, toteaa Erkki.
Hukkakauran tunnistaa sen röyhystä, mutta se yritetään saada pellosta pois jo nuorempana. Ohra on alkuvaiheessa korkeampi kuin röyhylle tuleva kaura. Tähkälle tuleva ohra näkyy silloin kasvustossa hyvin.
”Oma siemenkaura, jota meillä on 4–5 hehtaarin verran, käydään läpi pellolla vielä kapeammalla kuuden metrin säteellä. Siemenkauralohko käydään läpi 6–7 kertaa kesän aikana. Meillä ei ole viljelty ohraa, vehnää eikä ruista viiteentoista vuoteen, mutta niitä on tullut siemenen sekaan todennäköisesti ostosiemenen mukana. Käytämme pääasiassa omaa siementä, ainoastaan lajiketta vaihtaessa ostamme osan siemenestä”, Matias kertoo.
Puhdaskauran ostajien vaatimukset voivat vähän vaihdella, mutta yleensä kilossa puhdaskauraa saa olla maksimissaan neljä vierasjyvää. Matiaksen puhdaskaurassa oli viime vuonna keskimäärin yksi vierasjyvä kilossa. Näytteitä otetaan joka kuormasta.
Näytteet sadosta ensin
Kankaan tila sijaitsee Kokemäenjoen laaksossa. Osa lohkoista rajautuu joenrantaan. Kaikkiaan tilaan kuuluu metsien lisäksi vajaa 120 hehtaaria viljelysmaata, josta neljännes on vuokramaata.
Tilalla on viljelyssä puhdaskauraa 57 hehtaarilla, tärkkelysperunaa 26 hehtaarilla ja tattaria 16 hehtaarilla. Niiden lisäksi on vielä pienemmillä aloilla varhaisvihanneksia: perunaa, erilaisia kaaleja sekä vihanneksia, kuten sipulia, tilliä, kesäkurpitsaa, avomaankurkkua, papua ja keräsalaattia.
Varhaisperunaa, kaalia ja muita vihanneksia on viljelty tilalla jo pitkään ja viimeisen parinkymmenen vuoden ajan niitä on myyty asiakkaille suoraan tilalta alkukesän ajan molemmin puolin juhannusta. Vihannesten viljely on käsityötä, johon palkataan kymmenkunta nuorta lähialueelta.
Meneillään oleva satokausi on Matiakselle viides tilan isäntänä. Isällä oli aiemmin kaurasta siemensopimus Hankkijalle, mutta sukupolvenvaihdoksen jälkeen Matias siirtyi normaalimyllykauran viljelyyn.
Pian hän huomasi lehdessä ilmoituksen puhdaskauran ostamisesta ja kiinnostui asiasta. Sen jälkeen ProAgrian työntekijät kävivät ottamassa näytteitä kaurasadosta, jolloin he totesivat, että se oli riittävän puhdasta vieraista viljoista.
Nyt Kankaan tila noudattaa gluteenitonta viljelykiertoa, mikä tarkoittaa sitä, että viljelyssä ei ole ollenkaan ohraa, vehnää eikä ruista, joita siellä ei ole viljelty muutenkaan vuosiin.
Tila on ollut mukana Satafoodin kolmivuotisessa hankkeessa, joka päättyi keväällä. Gluteenittomasta viljelykierrosta erikoistumisvaihtoehto tiloille -hanke on pyrkinyt tekemään viljelijöille tutuksi gluteenitonta viljelykiertoa sekä sen mahdollisuuksia ja vaatimuksia.
Lue koko juttu lokakuun 2019 painetusta Maatilan Pellervosta. Tilaajana koko lehden löydät myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
