Toimimattoman lehmäliikenteen syy on hyvin usein se, että ihmiset säätävät liikaa lehmien keskuudessa, Tiina Karlström sanoo.

Jos lehmäliikenne ei pyöri halutulla tavalla, yhä useammalla tilalla ei ole kyse siitä, että ruokinta olisi pielessä tai robotin tekniikka ei toimisi.

”Lehmä tarvitsee vain kolme asiaa, että sen olisi kiva käydä robotilla. Se on terve, tie robotille on helppo ja se saa sieltä haluamansa palkinnon”, ProAgria Oulun valtakunnallinen huippuosaaja Tiina Karlström sanoo.

Hän on yksi niistä, jotka vetävät CowSignals-koulutuksia. CowSignals on hollantilainen tuotemerkki. Samalla formaatilla lehmähavaintoja tehdään ympäri maailmaa. Koko ajatus perustuu siihen, että katsotaan asioita lehmän näkökulmasta, ei siitä, mitä ihminen ajattelee olevan lehmälle hyväksi. Tällä kertaa ollaan Orimattilan Artjärvellä Maito Farmarit Oy:n navetassa.

Monella tilalla on tunnetta pelissä. Jotain jatkuvasti lypsylle haettavaksi muuttunutta lehmää ei laiteta pois, koska ”se on hyvä lehmä”. Korjaan aina, että se oli hyvä lehmä, Tiina Karlström toteaa.

Ylitäyttö sotkee liikenteen

Kun lehmäliikenne toimii, eläimet kiertävät 10–12 kertaa päivässä makuulta juomassa ja syömässä, ja välillä lypsyllä.

”Jos asiat eivät navetassa suju, yleensä ratkaisu löytyy rehusta, vedestä, ilmasta, valosta, levosta tai tilasta”, Karlström sanoo.

Lehmän vuorokauteen kuuluu lepoa ja märehtimistä 14–15 tuntia, kuusi tuntia syömistä, pari tuntia sosiaalista elämää eli hengailua, ja alle tunti lypsyä.

Ylitäytön huomaa heti siitä, että ensikoiden kierto heikkenee.

”Meillä on monesti se ajatus, että jos navetassa on 53 parsipaikkaa, siellä on 53 lehmää. Vapaa kapasiteetti ajetaan tappiin. Jää huomaamatta, että karjassa on aina joku ensikko tai arka lehmä, joka odottaa sopivaa väliä päästä robotille.”

Karlström kertoo navetasta, jota kuvattiin yön aikana. Tilalla oli hyvätuotoksinen lehmä, joka piti joka kerta hakea lypsylle. Kuvaus osoitti, että se yritti tunnin ajan päästä lypsylle. Pari kertaa se jo pääsi jonossa ensimmäiseksi, mutta aina joku kävi sen puskemassa pois.

”Aika monella tilalla on se tilanne, että lypsylehmien joukossa pyörii loppulypsykauden lehmiä, jotka pitäisi panna umpeen, tai niitä, jotka ovat jo poistolistalla. Ne ovat huonolla tuulella, kun eivät saa robotilta rehua, ja jäävät turhautuneina vartioimaan odotusaluetta.”

Lisää tilaa ja enemmän maitoa saa, kun tilaa lähteville kyydin ja umpeuttaa sitä odottavat.

Kun tarkkailee lehmiä, huomioi helposti ne, jotka robottialueella odottavat lypsylle pääsyä. Mutta odottaviksi pitää hoksata myös ne, jotka seisovat robotin puoleisissa parsissa tilannetta tarkkailemassa.

,Lue koko juttu painetusta marraskuun 2019 Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.

Jaa artikkeli