Isot metsäkoneet tekevät päätehakkuista jo leijonanosan. Traktorimetsäkoneille riittää edelleen savottaa ensiharvennuksista ja puunajosta energiapuun korjuuseen. Näppärä isäntälinjan yhdistelmä sopii moneen hommaan ja työtapa on monen metsänomistajan mieleen.
Metsä on ollut tammelalaisen Pietilän tilan pääelinkeino jo 1970-luvulta lähtien. Tilan nykyinen isäntä, Tuomas Pietilä, jatkaa vahvasti isänsä jalanjäljissä isäntälinjan metsäkoneyrittäjänä. ”Päätyökseni ajan puuta sekä yksityisille että aliurakoitsijana isolle metsäkoneyritykselle. Energiapuun hankinta ja ensiharvennukset työllistävät nekin”, Pietilä kertoo.
Tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2008.
”Metsäpuolen yrittäjyys oli aika lailla itsestäänselvyys, sillä omaa peltoa oli tuolloin vain reilu parikymmentä hehtaaria. Metsää on kotitilallani pidetty aina arvossaan ja niitä on hoidettu hyvin”, Pietilä perustelee.
Nuori mies haaveili metsäalan opinnoista. Käytännön syistä hän päätyi kuitenkin opiskelemaan agrologiksi Mustialaan.
”Sieltä käsin oli mahdollista hoitaa oman tilan töitä opiskelun lomassa, ja toisaalta sain samalla viljelijätutkinnon suoritettua”, hän perustelee.
Vaikka metsätalous on päätoimi, nykyinen isäntä on kasvattanut voimakkaasti myös peltoviljelyä ja koneurakointia. Tänä vuonna viljelyalaa oli 80 hehtaaria, jolla kasvoi ruista, ohraa, kauraa ja nurmea. Sadosta merkittävä osa menee rehuksi sonnitilalle.
”Vaimoni Paulan kotitila sijaitsee Vihdissä, jossa meillä on 50 hehtaaria peltoa viljeltävänä ja saman verran metsää hoidettavana.”
Traktorissa Tuomas viihtyy tiiviisti myös kesällä, sillä omien peltotöiden ohella hän tekee monenlaista koneurakointia, kuten niittoa, paalinajoa ja ruiskutuksia sekä hieman myös puintia.
Valintana metsätalous
Pietilän tilan päätuotantosuunta vaihtui metsään vuonna 1975, kun lypsykarja sai lähtöpassit. Tuomaksen isä, Juhani Pietilä, oli aikaansa edellä, sillä päätoimisia metsätaloudenharjoittajia oli tuolloin Lounais-Hämeessä harvakseen. Juhani Pietilä hankki metsäkuormaimen 1970-luvun lopulla. Metsävehkeitä oli toki muillakin, mutta Juhani oli ensimmäisiä, joka ajoi puuta myös vieraille. Kun kysyntää tuntui riittävän, satsattiin parempaan kalustoon.
Motot ja ajokoneet aloittivat päätehakkuualojen valloituksen 1990-luvulla. Se tiesi miesvoimin tehtävien hankintahakkuiden vähentymistä. Isäntälinjan metsäkaluston kysyntää se ei laimentanut, ja yhä edelleen traktorimetsäkoneilla on tärkeä paikkansa metsätaloudessa.
Siksi Tuomas Pietiläkin on kehittänyt ajokalustoaan koko ajan.
”Kun aloitin, kuormainta käyttääkseen piti olla selkä menosuuntaan polvillaan traktorin penkillä. Ajomäärien kasvaessa työasento kävi mahdottomaksi. Siksi hankin metsäkäyttöön 6350 Valtran, jossa on kääntyvä penkki.”
Alkuun kuormainta ja kouraa ohjattiin hytin takapalkkiin kiinnitetyistä vivuista. Sittemmin joystickit eli ohjaussauvat sijoitettiin penkin käsinojiin, jolloin niitä on mukava käyttää. Kuormaimen energiakoura on radio-ohjattu. Tähän päädyttiin siksi, että sähköjohto on toistuvasti poikki.
Pietilä on satsannut ajoyhdistelmän maastokelpoisuuteen ja käytettävyyteen ergonomiaa unohtamatta. Kun hytissä viettää päivät pitkät, sillä on merkitystä, miten mikäkin laite on sijoitettu.
Perävaunun Pietilä vaihtoi suurempaan muutama vuosi sitten. Nykyinen, Keslan 144 -metsäperävaunu on varusteltu napavedolla ja omalla hydrauliikalla, aisaohjauksella sekä jarruilla.
”Monelta pinteeltä ne ovat pelastaneet, ja sekin on tärkeää, että työ sujuu ja tuntuu mielekkäältä.”
Kalusto kehittyy
Tänä kesänä Pietilä hankki uuden Keslan 314T -kuormaimen, joka tuo työhön lisää tehoa ja 8,5 metrin ulottuvuuden. Kuormain on osoittautunut päteväksi yhtä lailla puunkuormauksessa kuin hakkuutähteiden keruussakin.
Aiemmin kuormain oli kiinni kärryssä, mutta nykyinen on asennettu traktoriin. Tämä helpottaa etenkin hakkuutyötä ja parantaa yhdistelmän käytettävyyttä.
”Tarkoituksena on jatkossa tehdä nykyistä enemmän ensiharvennuksia ja aloittaa ne omasta metsästä”, mies nauraa.
Kaikenkokoisilla metsäkoneilla on paikkansa, mutta myös pienempää kalustoa tarvitaan. ”Traktorivetoisilla metsälaitteilla on monta vahvuutta. Yhdistelmä on ketterä ja sillä on paljon sievempi mennä vaikka mökkitonteille puunkaatohommiin kuin järeällä metsäkoneella. Monesti jo tie mökille on niin kapea, että traktorillakin tekee tiukkaa”, Pietilä perustelee.
Myös metsässä traktori mahtuu pienemmästä rakosesta ja jättää jälkeensä kapeamman ajouran. Metsänomistajalle on tärkeää, ettei korjuuvaurioita ja urapainumia synny etenkään harvennushakkuissa.
”Viime kädessä hyvä lopputulos on kiinni tekijän osaamisesta”, mies tähdentää.
Päivätulos jää väkisinkin pienemmäksi kuin isommilla koneilla, mutta tuntihinta on edullisempi. Jouhevasti työ joutuu traktorikoneellakin. Nykyiseen metsäperävaunuun sopii kolmemetristä puuta viitisen kuutiota, 4–5-metristä puuta kyydissä kulkee kerralla seitsemästä kahdeksaan kuutiota.
”Periaatteessa kahdella kuormalla tien varteen tuo nuppikuormallisen puuta”, mies laskeskelee.
Monikäyttöisyys on isäntälinjaisen yhdistelmän paras valtti.
”Tällä voi siivota peltojen ja tienvarsien pusikoita sekä sähkölinjojen alustoja. Se soveltuu myös ongelmapuiden poistoon ahtailla piha-alueilla.”
Yrittäjä arvostaa myös sitä, että yhdistelmä kulkee työmaalta toiselle omin avuin ilman lavettia ja kuorma-autoa.
”Traktorilla voi ajaa vaikka kaupungissa.”
Lue koko juttu painetusta marraskuun 2019 Maatilan Pellervosta. Tilaajana koko lehden löydät myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
