Viime kesän ruissato kattaa runsaasti kotimaisen tarpeen. Hyvä sato saatiin myös Kaupin tilalla. Siellä rukiiseen uskotaan, kylvöala kasvoi edellisvuodesta.
Viime vuoden 2018 syksy oli rukiin kylvölle suotuisa. Ruista puitiinkin tänä syksynä yli 40 000 hehtaarilta. Onnistuneen talvehtimisen ja hyvän kasvukauden jälkeen rukiista on tänä kesänä saatu ennätyssatoja.
Edellisvuoden sato jäi pieneksi, ja ruista jouduttiin jonkun verran tuomaan. Tämän kesän runsas sato riittää hyvin kotimaan leipomoiden ja teollisuuden tarpeisiin. Tarjolla on taas täysin kotimaista ruisleipää.
ProAgrian kasvutilannekatsauksessa syyskuun puolessa välissä arvioidaan, että sääoloiltaan haasteellinen kasvukausi ja erityisesti rukiin alhainen hinta tuovat muutoksia ensi vuoden viljelysuunnitelmiin. Rukiin viljelyala pienenee tuntuvasti, Pohjanmaan rannikkoalueella jopa 80 prosenttia.
Puitiin huippusato
Yksi viime kesän onnistujista ja rukiin viljelyä jatkavista on Kaupin tila Liedossa. Ari ja Minna Kauppi sekä tilan jatkajat Katja ja Mikko Kauppi saivat KWS Livadosta ennätyssadon, kahdeksan tonnia hehtaarilta. Ruista oli kylvössä 27 hehtaaria.
”Ruis menestyi tosi hyvin. Ikinä ei näillä pelloilla ole puitu tällaista satoa. Laatukin on hyvä”, Kaupit kertovat.
Alkukesä oli Liedossa kuiva, ensimmäiset varsinaiset sateet saatiin vasta kesäkuun lopussa.
”Jos jotain voi toivoa, niin alkukesään kosteutta. Sen takia jäi ehkä muutama jyvä muodostumatta”, Katja toteaa.
Kaupit viljelevät viljojen lisäksi vaihtelevasti hernettä, pellavaa ja rypsiä. Viime kesänä oli viljan lisäksi hernettä.
Ruista kylvettiin tänä syksynä vasta kolmannen kerran. Nyt ala kasvatettiin 33 hehtaariin.
”Säävaihtelut ovat niin suuria, että päätimme kokeilla syyskasveja, katsoa, kuinka ne pärjäävät verrattuna kevätviljaan”, Katja sanoo.
”Nuoret uskaltavat kokeilla. Ennen eivät lajikkeet ja koneet olleet yhtä hyviä”, Ari toteaa.
”Vanha puimuri olisi tullut kiljuen pois pellolta, kun olisi nähnyt tämän sadon”, Katja virnistää.
Aikaisin kylvämään
Ruis kasvoi viime kesän keleissä. Kaupit ovat kuulleet kollegoista, jotka ovat puineet lähelle kymppitonnin ruissatoja. Yhtenä tärkeänä osana hyvän sadon salaisuutta pidetään hyvien kasvuolojen lisäksi aikaista kylvöä.
”Pyrimme kylvämään rukiin elokuun puolessa välissä, reippaasti elokuun puolella. Silloin hybridiruis ehtii tehdä riittävästi versoja ja pelto on syksyllä täynnä.”
Hybridirukiin satoisuus perustuu nimenomaan siihen, että se pensoo syksyllä.
”Minusta rukiin salaisuus on hyvä vesitila syksyllä ja keväällä aikainen kasvuun lähtö”, Mikko toteaa.
Hyvä vesitila Kaupin tilalla tehdään kyntämällä. Syysviljapellot kynnetään, vaikka muuten lohkot kevytmuokataan tai suorakylvetään.
Sade keskeytti tämän syksyn rukiin kylvöt. Samalla lohkolla on nyt 16.8. kylvettyä ja pari viikkoa myöhemmin kylvettyä. Syksyllä ero on selvä, vaikka myöhemmin kylvetty kirii kovaa tahtia. Riippuu syksyn keleistä, miten hyvin myöhäisempi kasvusto ehtii pensoa.
”Ihme on, jos aiempi ei keväällä ole silti edellä”, Mikko sanoo.
Tänä syksynä vettä tuli viikossa 100 milliä. Kaupit toteavat, että sillä sademäärällä suorakylvetty ruis olisi hukkunut. Syksyn viileissä keleissä vesi ei enää haihdu niin kuin keväällä.
Siementä Kaupit käyttävät suositusten mukaan, vähintään kaksi yksikköä hehtaarille.
Ja aikaisin lannoittamaan
Aikaista kasvuun lähtöä keväällä parannetaan vielä aikaisella lannoituksella. Katja pitää sitä olennaisen tärkeänä asiana. Ravinteet ovat käytössä juuri silloin kun kasvi niitä tarvitsee.
Viime keväänä rukiin ensimmäinen kevätlannoitus tehtiin heti kun maa suli, huhtikuun alussa. Silloin levitettiin puolet kevään lannoitusmäärästä.
Ravinteita annetaan niin paljon kun tukiehdot sallivat.
Kasvinsuojelun suhteen Kaupit ovat varovaisia. Pitää olla syy, miksi jotain pellolle ajetaan.
”Kahukärpäset ruiskutettiin viime syksynä, kun kelta-ansat kertoivat, että se on tarpeen. Kaikille lohkoille rikkakasviainetta ei ajettu ollenkaan, ei keväälläkään, kun kasvusto lähti niin hyvin kasvuun.”
Yksi ruislohko ruiskutettiin viime syksynä. Saunakukka voi olla ongelma, jos sitä on paljon. Se itää samaan aikaan kuin ruis, mutta muuten hyvä kasvusto pitää rikkakasvit kurissa.
Lumihomeruiskutuksen ajankohta on vähän epävarma. Viime syksynä kasvusto oli tosi tuuhea, mutta lumihometta ei kuitenkaan ollut. Savipeltoja ei mielellään tallata märkänä ajankohtana.
Myöskään korrensäädettä ei ole kokeiltu. Viime kesän sato oli paikoin nojallaan, mutta ei maata myöten laossa.
”Ensi kesänä jollekin lohkolle korrensäädettä voisi kokeilla, ja laittaa samaan tankkiin mangaanilehtilannosta. Olen Pohjanmaalta kotoisin, ja siellä pitkässä päivässä rukiin korsi kasvaa 40 senttiä pidemmäksi kuin täällä. Siellä korrensääde on pakko ajaa, ja jotkut ajavat monta kertaa”, Mikko kertoo.
Pellot kunnossa
Livadoa Kaupit pitävät hyvänä lajikkeena. Se talvehtii hyvin, pysyy pystyssä, tuottaa hyvin, eikä torajyviä ollut kuin muutama metsän reunassa, missä kasvusto oli muutenkin selvästi jäljessä.
”Viljelyvarma lajike”, Katja tiivistää.
Kauppien viljely lähtee siitä, että pellot pidetään kunnossa. Ravinnetila on vihreällä ja kalkitukset ajan tasalla.
”Nykypäivän lajikkeet vaativat sen”, Ari sanoo. Puolen hehtaarin metsänkainalot eivät tuota huippusatoja.
On helppoa noudattaa viljelykiertoa, kun ei tarvitse miettiä lajikkeen pH-vaatimusta tai muita edellytyksiä. Kaikki käy mille pellolle hyvänsä.
”Kaikki lähtee pellosta. Vaikka on kallis siemen tai hienot koneet, mitään ei tule, jos pelto ei ole kunnossa.”
Rukiin pH-vaatimus on pienempi kuin esimerkiksi vehnän. Siinä mielessä se on vaatimattomampi. Kauppien omilla lohkoilla pH on 6,5–7,0 välillä. Nyt syksyllä viljelyyn tuli lohko, joka on viimeiset kaksi vuotta ollut viljelemättä. Kun Kaupit saivat sen viljelyynsä, he salaojittivat ja kalkitsivat sen ennen rukiille kylvöä. Ennen kalkitusta lohkon pH oli 5,4.
Jotta rukiin saa ajoissa kylvöön, joku pitää saada alta puitua pois. Kaupin viljelykierrossa esikasvina on herne. Herneen viljely suunnitellaan niin, että perään voi kylvää rukiin.
Hyvä kiertokasvi
Miksi ruista? Kaupit löytävät siitä paljon hyviä puolia. Se tekee hyvää viljelykierrolle, katkaisee tautikierrettä. Muita etuja ovat muun muassa talviaikainen kasvipeitteisyys, pitkä juuristo ja iso olkimassa.
”Syysvehnää emme ehkä kokeilisi. Rukiissa on järkeä. Se on varma talvehtimaan. Syysvehnäsato jää helposti rehuksi ja kevätvehnät peittoavat sen”, Katja pohtii.
Rukiin hinnoittelu ei heistä tunnu mukavalta.
”Sen ymmärtää, että Suomessa on pienet markkinat. Leipäruista ei juuri muualle haluta. Vuosikausia on haluttu kotimaista ruista. Annetaan ymmärtää, että viljele tätä. Sitten kun satoa tulee, siitä ei makseta. Hinnoittelu on poukkoilevaa.”
Kaupit uskalsivat kuitenkin edelleen kylvää ruista ja kasvattaa alaa, koska suurimmalle osalle hinta on kiinnitetty jo samalla kun siemen ostettiin.
”Toisaalta ei rukiin hinta ole sen kummempi kuin muillakaan viljoilla. Vaihtelua on”, Katja tiivistää.
Marraskuun 2019 painetusta Maatilan Pellervosta löytyy myös suurten viljanostajien vastaukset, miksi rukiista maksetaan niin huonosti.
