Agritechnica raotti ovea tulevaisuuden konehalliin. Tervetuloa aikamatkalle!
Agritechnicassa oli aistittavissa maatalouskoneiden kehityssuuntia tuleville vuosille. Yleinen trendi on kohti entistä suurempia, tehokkaampia ja teknisesti kehittyneempiä koneita.
Toinen suuntaus on kohti autonomisia koneita. Niitä valmistetaan erikokoisina ja -muotoisina käyttötarkoituksen mukaan. Jotkut lentävät, toiset mönkivät maata pitkin pyörillä tai teloilla. Jotkut muistuttavat traktoria, josta puuttuu ohjaamo, toiset näyttävät tavallista korkeammilta robottiruohonleikkureilta.
Yhteistä molemmille suuntauksille on entistä suurempi määrä tietotekniikkaa ja pilvipalveluita.
Tämä suuntaus näkyy myös traktoreiden ohjaamoissa, joihin tulee suuria kaarevia näyttöjä. Niitä oli sekä Massey Fergusonin että John Deeren konsepteissa.
Ohjauspyöräkin voi vaihtua vasemmalla kädellä käytettäväksi joystickiksi. Ratista oli jo luovuttu AGCO:n uudessa Fendt/Ideal 10T -puimurissa sekä Kronen BiG X -ajosilppurissa.
Kameran rooli kasvaa
Kameroiden hyödyntäminen maatalouskoneissa nousee aivan uudelle tasolle. Kamera ei ole enää vain peruutuskameran kaltainen apuväline, sillä useilla osastolla esiteltiin ratkaisuja, joissa tietokone tulkitsee kameran kuvaa ja säätää koneen toimintaa sen mukaan.
Tällainen ratkaisu oli esimerkiksi riviviljelyssä kasvustorivien tunnistaminen ja haran ohjaaminen niiden väliin. Näin toimii esimerkiksi Einböck Row-Guard.
Rikkakasvien tunnistaminen oli myös opetettu muutamalle tietokoneelle. Osa oli yhdistetty mekaaniseen rikkakasvien torjuntalaitteeseen, toiset kemialliseen.
Mekaanisia torjujia olivat esimerkiksi ranskalaisen Naïo Technologiesin kehittämä Dino ja huomattavasti suurikokoisempi Aachenin yliopiston ETAROB. Molemmat kitkevät rikkoja vihannespelloilta.
John Deeren “Tulevaisuuden maatalous” -osastolla oli rikkakasviskannerilla varustettu autonominen drooniruisku. Se huomaa rikat ilmasta ja käy suhauttamassa niiden päälle torjunta-ainetta. Drooni käy myös itsenäisesti lataamassa akkunsa ja täyttämässä runsaan kymmenen litran vetoisen ruiskutusnestesäiliönsä. Automaattinen toiminta säästää torjunta-aineita ja vähennetää maan tallaamista.
Amazone hyödyntää myös droonia, mutta sen AmaSelect Spot -konseptissa ruiskutus tehdään tavanomaisella ISOBUS-ruiskulla, joka droonin ja tekoälyn tekemän ruiskutuskartan avulla annostelee torjunta-ainetta suutinkohtaisesti vain sinne missä sitä tarvitaan.
Lue koko juttu painetusta joulukuun 2019 Maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät sen myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
