GenoPihvi-pilottihankkeessa mukana olevat Mika ja Mirva Korpi pyörittävät tilaa hyvällä eläinsilmällä, käsityöllä sekä numeroilla maustetulla insinööritaidolla. Genomijalostuksessa he näkevät mahdollisuuden parantaa emolehmäkarjaansa entisestään.
Mirva ja Mika Korven pihatossa Kauhavan Kortesjärvellä emolehmät tuijottavat uteliaina. Useampikymmenpäinen lauma täydentyy joukolla vasikoita ja omassa kasvattamossaan olevia siitossonneja. Atrian sopimustuottajiin kuuluvat Korvet kasvattavat lihantuotantoon jalostettua simmental-karjaa.
”Simmentalit ovat parhaimmilla emo-ominaisuuksilla varustettuja rotuja. Ne ovat erittäin maitoisia, ystävällisiä ja helppoja käsitellä. Ne myös hoitavat hyvin vasikkansa”, Mika kehuu.
Korpien emolehmätila pyörii jalostus edellä. Loppukasvatukseen pyritään lähettämään vasikoita mahdollisimman vähän.
”Jalostuskarjan kasvattaminen on myös markkinakysymys. Ensi keväänä, kun emomäärä alkaa olla suhteellisen lähellä täyttä, eli kun emoja on 80, näemme, kuinka paljon on korvattavia emoja.”
Lihantuotanto- ja emo-ominaisuuksien kehittämisessä yhtenä työkaluna voisi olla lihakarjan genomitieto ja siksi Korvet ovat lähteneet mukaan GenoPihvi-pilottiin.
Pilottihankkeessa kerätään laajaa näytekokonaisuutta mukana olevien emolehmätilojen eläimistä. Atrian lisäksi GenoPihvissä ovat mukana HKScan Finland sekä Snellman.
Vertailuryhmään kerätyistä näytteistä genotyypitetään kustakin mukana olevasta rodusta on 2 000 eläintä. Saatujen tietojen pohjalta jokaiselle rodulle voidaan laskea genominen jalostusarvo yhdistämällä genomitieto tuotantotietoihin. GenoPihvissä mukana olevat rodut ovat simmentalin lisäksi angus, hereford, charolais ja limousin sekä näiden risteytykset.
Näytteet otetaan vanhemmista eläimistä kerättyjen karvanäytteiden avulla. Niiden ottamiseen tarvittava välineistö tuli postissa Korpien Rukalla vietetyn talvilomaviikon aikana. Mukana seurasi myös listaus tutkimukseen soveltuvista eläimistä. Ensi vuoden aikana kaikelle löytyy varmasti käyttöä.
Puuttuva palanen voi löytyä
”Viime vuonna syntyneistä vasikoista on jo otettu genominäytteet korvamerkkien laittamisen yhteydessä, joten jatkossa voimme hyödyntää myös näitä näytteitä”, Mirva kertoo.
Lue koko juttu tammikuun 2020 painetusta Maatilan Pellervon Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta.
