Sika-ala Suomessa ei ole luovuttamassa edullisemmilla tuotantokustannuksilla kilpaileville kilpakumppaneille. Sikaketjun kannattavuus on pitkälti hyvien emakoiden varassa. Padaspekoni näyttää tuloksillaan mallia muille ja aikoo yhä parantaa porsastuotosta.

Mitä tuottavammat emakot sikaketjun alkupäässä, sitä pienempi on lihakilon tuotantokustannus ketjun loppupäässä. Lihasikalassa porsas on menoeristä toiseksi suurin, heti rehukustannuksen jälkeen.

Padaspekoni Oy on yksi niistä emakkosikaloista, jotka keskittyvät täysillä porsaan tuotantokustannuksen alentamiseen. Keinoja on muutama, ja ne ovat tehokkaita. Ykkönen on eläinaines.

Sikalan jokainen emakko on kahden rodun risteytys. Kummankin rodun, yorkshiren ja maatiaisen, jalostuksessa keskitytään emo-ominaisuuksiin. Kahta jalostettua emorotua risteyttämällä on saatu kestävä tuotantoemakko, joka saa kerralla paljon porsaita ja myös hoitaa ne hyvin.
Kun suuri pahnue on maailmassa, alkaa hoitajien tarkka työ, jotta mahdollisimman moni porsas saataisiin kasvamaan, vieroitetuksi ja myyntiin. Ihmisen apua tarvitaan jo imetysaikana varmistamaan jokaisen possun maidonsaanti.

Lihasikaloihin porsaat siirtyvät noin 30-kiloisina, neljän viikon imetyksen ja neljän viikon välikasvatuksen jälkeen. Mahdollisimman laadukkaita porsaita saadakseen monet lihasikalat ovat osakkaina isossa emakkoyksikössä. Osakkuus varmistaa, että porsaita tulee sovittu määrä sovitun aikataulun mukaan.

Tällainen on myös Padaspekonin tausta. Sikala Padasjoen Maakesken kylässä on toiminut 15 vuotta. Osakkaita on kahdeksan, joista enää neljällä on sikoja. Yhtiön sivutoiminen toimitusjohtaja Ilkka Ojanen on yksi osakkaista. Kotitila Orivedellä toimii maatalousyhtymänä, joka työllistää päätoimisesti nuoren isännän Jere Ojasen.

Vastaava eläintenhoitaja Annamari Vallinen on työskennellyt Padaspekonilla yhdeksän vuotta. Muita vakituisia sikalatyöntekijöitä on neljä, joista kolme on ollut mukana sikalan aloituksesta asti. Viimeisimmästä rekrytoinnista on kahdeksan vuotta. Henkilökunta puhaltaa yhteen hiileen ja jokainen osaa kaikki eläintyöt.
”Johdon ja työntekijöiden avoin ja suora keskusteluyhteys on ollut toimintamallimme alusta saakka. Tieto kulkee päivittäin ja toimintaa hiotaan paremmaksi koko ajan”, Ojanen selvittää.

”Jokaista askelta ei mietitä Annamarin kanssa, mutta paljon uusia ajatuksia on liikkeellä koko ajan.”

Lue koko juttu tammikuun 2020 painetusta Maatilan Pellervon Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta.

Jaa artikkeli