Jotta poikimaväli pysyy lyhyenä, kiimantarkkailussa pitää onnistua. Isossa karjassa kiimantarkkailu on haastavaa. Hiljainen kiima voi mennä huomaamatta ohi. Lehmien automaattinen seuranta on osa nykyaikaista maidontuotantoa.
Automaattisen järjestelmän käyttäminen kiimantarkkailussa tuo navettaan väsymättömän, 24/7 työskentelevän työntekijän lisää.
Kiimanseurannan apuvälineitä tarjoavissa yrityksissä korostetaan, ettei ihminen ole aina navetassa.
”Lypsylehmien kiimantarkkailussa ihmissilmä on hyvä eläinmäärän ollessa hyvin pieni, jos on aikaa valvoa karjaa, ja jos navetan rakenne antaa siihen mahdollisuuden. Epäsäännöllisissä kiimoissa ja hiljaisissa kiimoissa apuvälineistä on ehdottomasti lisäarvoa”, Faban teknologia-agronomi Lauri Ketola sanoo.
”Usein tilan kiimantarkkailussa ei varsinaisesti ole ollut vikaa, moni eläin vain näyttää kiimansa silloin kun navetalla ei ole ketään paikalla. Yöllä”, Mika Inkiläinen Semexiltä toteaa.
Tulos näkyy viivan alla
Fabassa on laskettu SenseHub-järjestelmän kannattavuutta. Esimerkiksi 178 lypsylehmän karjassa siemennysten määrä tiineyttä kohti väheni 15 prosenttia. Lehmien poikimaväli lyheni kuusi päivää ja hiehot poikivat 1,2 kuukautta aikaisemmin kuin ennen järjestelmää. Järjestelmä maksoi itsensä takaisin reilussa vuodessa.
Toisella tilalla, noin 80 lehmän karjassa, poikimaväli lyheni 13 vuorokautta 394 vuorokauteen. Säästöksi lasketaan 3 500 euroa vuodessa.
Lue koko juttu tammikuun 2020 painetusta Maatilan Pellervon Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta.
