Sokerijuurikas on yksi kannattavimmista viljelykasveista ja sadolle on varma ostaja. Uusille viljelijöille on tilaa, sillä Sucros Oy:n kunnianhimoisena tavoitteena on kasvattaa viljelyalaa tuhansilla hehtaareilla.

Vuonna 2019 Suomen jurttipelloilta nostettiin kaikkien aikojen paras sokerisato: 7,6 tonnia sokeria hehtaarilta. Juurisadollisesti vuosi oli toiseksi paras keskisadon olleessa 47,3 tonnia.

”Viime vuosi jää mieleen toistaiseksi viljelyhistorian parhaana vuotena. Monilla tiloilla keskisato nousi yli 60 tonnin, ja parhailla lohkoilla sato hipoi 80 tonnia”, Sucros Oy:n maatalousjohtaja Tero Tanner kertoo.

Suomen ainut juurikassokeria jalostava Sucros on kampanjoinut voimakkaasti juurikkaan viljelyn puolesta. Viime vuonna viljelymäärä nousi noin 500 hehtaarilla yhteensä 10 800 hehtaariin. Sucroksen tavoitteena on saada viljelyala 14 000–15 000 hehtaariin. Tällä päästäisiin 100 miljoonan kilon valkosokerituotantoon. Tuotantomäärän kasvu vahvistaisi sokerin omavaraisuutta sekä turvaisi tehtaan olemassaoloa ja kannattavuutta. Viljelijähankintaa Sucros tekee yhdessä Viljelijän Avena Bernerin kanssa, joka on pitkään toiminut kumppanina torjunta-aineiden ja ravinteiden toimittajana.

”Vahvana asiantuntijaorganisaationa viljelijähankinta ja viljelytietouden vieminen kentälle sopii meille luontevasti”, osastonjohtaja Kalle Erkkola Berneriltä sanoo.

Hän näkee sokerijuurikkaan tärkeäksi suomalaiselle maataloudelle ja koko yhteiskunnalle.

”Viljelykierrollisesti meillä ei ole varaa pudottaa yhtään viljelykasvia pois, sillä jo nyt kasvivalikoima on pohjoisen sijaintimme vuoksi rajallinen. Huoltovarmuuden kannalta on oleellista, että meillä on edes osittainen sokeriomavaraisuus”, Erkkola korostaa.

Aarne Lehtonen, Tero Tanner ja Kalle Erkkola ovat hyvillään, että kiinnostus suomalaisen sokerin tuotantoon on nousussa.

Viljelyinnostus nousussa

MTK:n sokerijuurikkaan neuvotteluryhmän uusi jäsen Aarne Lehtonen on pitkänlinjan viljelijä.

”Juurikas vaatii työtä ja paneutumista, mutta se antaa myös vaivanpalkan. Monista muista erikoiskasveista poiketen viljelijä tietää jo jurttia kylväessään, mihin satonsa toimittaa ja millä hinnalla”, Lehtonen luonnehtii.

Viljelijälle jäävä palkka riippuu paljon tilan kustannusrakenteesta, mutta kohtuullisella sadolla pääsee Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen laskelmien mukaan 500–1 000 euron katteeseen hehtaaria kohti.

Tili on paljon vuodesta kiinni. Lehtosen mukaan realistisimman kuvan kannattavuudesta saa, kun asiaa tarkastelee viiden vuoden aikajanalla.

Sokerijuurikkaan viljely on viime vuosina elänyt voimakasta muutosvaihetta.

”Ilmapiiri viljelijöiden keskuudessa on vaihtunut positiiviseksi. Uskoa tulevaisuuteen antaa toistaiseksi voimassa oleva toimialasopimus ja vuodeksi vahvistettu perushinta”, Lehtonen perustelee.

Lue koko juttu helmikuun 2020 Maatilan Pellervosta. Tilaajana voit lukea sen myös digilehdestä.

Jaa artikkeli