Kokoaan suurempi rankakone

Piskuinen Jobo ST35 Rabbit on maailman pienin sarja­valmisteinen syke­harvesteri. Silti se on täysverinen karsiva koura myös ensiharvennuksille.

Minikokoinen Jobo ST35 Rabbit herättää aluksi pelkkää hilpeyttä, mutta luulot karisevat äkkiä, kun seuraa koneen toimivuutta asiansa osaavan kuskin käsissä. Kouralla mahtuu työskentelemään tiheässäkin risukossa, ja sillä kaataa ja karsii tyviläpimitaltaan jopa 20-senttiset puut. Rankakasoja syntyy sellaista vauhtia, että väkisinkin alkaa laskelmoida metsurityön tuntihintoja.

Tätä lienee miettinyt myös pietarsaarelainen energiapuuyrittäjä ja metsänomistaja Stefan Finnäs, kun hän päätyi hankkimaan oman sykeharvesterin ja alusta­koneena toimivan Kranman Bison 10 000 -pienmetsä­koneen viime syksynä FinnMETKO-näyttelyn jälkeen.

Finnäs oli urakoinut viimeisten lumimyräköiden jälkimainingeissa koneellaan huhtikuuhun mennessä noin 150 tuntia. Enemmänkin olisi tullut mittariin, mutta hakeurakointi on vienyt aiempaa enemmän aikaa.

– Viimeisen päivityksen jälkeen kone on toiminut hienosti, ei voi moittia. Alku meni tietenkin harjoitellessa. Oma veikkaus on nyt, että tällä pystyy korjaamaan hyvinkin kolmisen kuutiota tunnissa, hän arvioi.

Katkaisee 20-senttiset puut

Finnäsin mielestä koura on pakkassäällä alkuun kankeahko liikkeissään, mutta öljyjen lämmetessä sen toiminta vetreytyy ja jälkeä alkaa syntyä nopeasti. Suurin katkaisuläpimitta on käytännössä ollut 20 senttimetriä, mutta sitä paksumpikin puu menee poikki, kun aloittaa ylempää ja laskee kouran pudottamalla sen alas tyveä kohti. Tämä onnistuu mäntyrungon kanssa, mutta ei tietenkään ole suositeltavaa.

Ideaali runkokoko on 12–18 senttiä. Silloin päästään 30–45 runkoon tunnissa, ja kun litrakoko on 60–80, niin laskennallinen saanto on jopa 2,5–3,0 kiintokuutiota tunnissa.

Suurimmaksi haitaksi hän kokee Kranman Bisonin oman nosturin ulottuvuuden. M36 Pro -mallin nosturi yltää 4,60 metriin, joten ulottuvuus jää hivenen liian lyhyeksi varsinkin maastoon peruutettaessa.

– Muutoin yhdistelmä on toiminut täysin odotetusti. Kouran karsintakyky ja -voima ovat hyvät, Finnäs kiteyttää.

Vaihto harvesteripäästä puukouraan käy hetkessä. Stefan Finnäsin mukaan siihen kuluu kymmenisen minuuttia, jonka jälkeen pääsee ajamaan puut pois työmaalta. Parturoinnin ajaksi kääntyvät pankot on tietysti hyvä ottaa kokonaan pois tieltä.

Kuusipyöräinen Kranman Bison 10 000 -ajokoneyhdistelmä on kevyt, sillä työpainoa sille kertyy kouran kera ainoastaan 2 000 kilogrammaa ja kuormatila kantaa enemmän kuin toisen mokoman. Ajouria ei tarvita, sillä 600 senttiä pitkä ja 160 senttiä leveä kone mahtuu hyvin liikkumaan säästettävien puiden välistä. Runko lukittuu aina kuormainta käytettäessä, joten tukitassuja siinä ei tarvita.

Mallina isot kourat

Idea maailman pienimmän sykeharvesterin kehittämiseksi lähti ruotsalaisesta Kranmanin alustakoneesta, kertovat Syketec Oy:n tekninen johtaja Börje Fågelklo ja Kone Nygård Maskin myyntiedustaja Matti Aspholm. Syketecillä oli jo ennestään valmistuksessaan Jobo ST50 ja SR75 -sykeharvesterit, joiden mallinumerot kuvaavat karsinta- ja pitokäpälien välistä iskun­pituutta. Koneet kuuluvat 300 ja 400 kilon painoluokkiin.

Kranman on Ruotsin tunnetuimpia pienmetsäkoneiden valmistajia ja heidän valikoimissaan oli giljotiinikouria, jotka toimivat katkaisuterillä mutteivät karsi. Tarve karsivalle rankakoneelle oli siis ilmeinen.

– Tästä on kulunut vuoden päivät, kun teimme protokoneen pohjalta 10 kouran nollasarjan. Sen jälkeen sahamoottorin viiden kuutiosentin hydraulimoottoria on hieman muutettu. Harvesterin perus­rakenne 35 sentin iskunpituudella, 20 litran öljyntarpeella ja 13-tuumaisella terälaipalla on säilynyt ennallaan, Fågelklo kertaa.

Hänen mukaansa koneen rungossa sykeliikettä tekevä pääsylinteri on samankokoinen kuin esimerkiksi Tapion pienessä 160-mallin sykeharvesterissa. Se painaa karsintakäpäliä oksistoon 15 kN:n voimalla eli kansanomaisesti ilmaistuna 1,5 tonnilla. Kilonewtoneita käytettäessä kerroin tonneihin nähden on vajaat 10-kertainen.

Sykeliikkeen voiman tajuaa vasta silloin, kun karsintaterät pureutuvat kylmään ja jäiseen koivunrunkoon. Niverästä koivusta kuoriutuu muutakin kuin tuohi ja oksanhangat. Lämpimään aikaan energiapuuta korjattaessa ideaali kohde harvesteri­päälle on ensiharvennusmänty.

Kilpailijoihinsa nähden Jobo ST35 Rabbit on siten varsinainen kärpässarjalainen. Nimittäin kilpailevat sykeharvesterit, kuten Tapio 160 ja Naarva S23 sekä Arbro 400S ovat kertaluokkaa painavammat ja vaativat myös alustakoneelta enemmän.

Käy myös maataloustraktoriin

Ruotsalaisella valmistajalla on useita Kranman-malleja, joista sykehervesteri sopii isompaan 960 Pro+ -malliin, joka on meillä hinnoiteltu noin 92 900 euron ilman arvonlisäveroa. Näitäkin on toki Suomeen myyty, mutta kouran vaatima öljynvirtaus saadaan aikaiseksi jo edullisella maatalous­traktorilla tai pienemmällä, Kranman Bison 8 000 Comfort -mallilla, jonka hinta on 49 990 euroa ilman arvonlisäveroa.

Jobo-sykeharvesteri on sinänsä helppo asentaa viemällä ohjainpaneeli ­hyttiin sekä kytkemällä johdotukset virransyöttöön ja liittämällä hydrauliikan letkut venttiilipöytään. Harvesteripää pyörii rotaattorissa. Kaikki toiminnot pelaavat kaksivipuhallinnalla. Ohjaamossa kuljettajan tehtäväksi jää valita ohjauspaneelista 35–300 senttimetrin pituusmitta.

– Tietysti on asioita, joita voisi parantaa, mutta nyt tämä alkaa olla tuotanto­kelpoinen myyntituote.

Ruotsissa on runsaasti pieniä korjuukoneita, joista osa on tähän energiakourakäyttöön hyvin soveltuvia yhdistelmä­koneita, Börje Fågelklo sanoo.

– Saksassa on aloitettu vientiponnistelut ja siellä tämä on herättänyt runsaasti mielenkiintoa. Kiinnostus on ollut suurta myös kotimaassa, mutta läpimurto on vielä tekemättä. Omatoiminen korjuu on kuitenkin alkanut selvästi kiinnostaa meilläkin yhä enemmän.

Jobo ST 35 Rabbit

● Kokonaismassa 105 kiloa.
● Iskunpituus 350 mm.
● Syöttövoima 15,7 kN.
● Ketjulaippa 13 tuumaa.
● Ketjukoko 1,3 mm /0,325”.
● Katkaisuläpimitta 30–200 mm.
● Öljyntarve 20–30 l/min.
● Työpaine 180 bar.
● Hinta 10 000 eur alv 0 %.
● Valmistaja Syketec, Mustasaari.
● Myynti Kone Nygård Maskin, Vaasa.