Metsäteollisuuden isot investoinnit lisäävät selvästi kuitupuun käyttöä ensi vuonna. Kasvu korjataan yksityismetsistä. Pellervon Taloustutkimus PTT ennustaa, että kysynnän kasvu kohentaa jonkin verran puun hintaa. Mäntytukin ja -kuidun hinnat ovat nousussa.
Metsäteollisuuden puun käyttö lisääntyi viime vuonna neljä prosenttia. Puuraaka-aineesta metsäteollisuuden tuotannon sivutuotteita oli noin 12 prosenttia, loppuosa raakapuuta ja ulkomaista haketta. Tuontipuun osuus metsäteollisuuden puunkäytöstä pysyi viime vuonna noin 13 prosentissa. Puun tuonti supistui tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla viime vuodesta noin 11 prosenttia. Hakkeen tuonti lisääntyi, sen osuus kaikesta tuontipuusta on nyt 34 prosenttia.
Metsäteollisuuden puun käyttö nousee tänä vuonna lähes 70 miljoonaan kuutiometriin eli 3–4 prosenttia viime vuodesta. Kuluvana vuonna puun käytön lisääntyminen menee mekaanisen metsäteollisuuden piikkiin. Ensi vuonna kasvua on PTT:n mukaan odotettavissa 4–6 prosenttia, ja se painottuu tätä vuotta enemmän kuitupuuhun. Muutoksen taustalla on erityisesti Äänekosken biotuotetehtaan pääseminen täyteen vauhtiin. Tuontipuun käyttö vähenee ennustejaksolla pari prosenttia.
Koska tuontipuun käyttö on vähentynyt, kasvu kertyi viime vuonna kotimaan hakkuista, jotka nousivat ensi kertaa yli 60 miljoonaan kuutiometriin. Tämän vuoden tammi-heinäkuussa hakkuut ovat kasvaneet tilastojen mukaan noin kymmenen prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Hakkuutilasto on kuitenkin aikaisempaa kattavampi, mikä osaltaan nostaa tilastollista prosenttia.
Erityisesti yksityismetsien hakkuut lisääntyivät, sillä yhtiöiden ja Metsähallituksen yhteenlaskettu hakkuumäärä on laskenut kuusi prosenttia. Puutavaralajeista eniten ovat kasvaneet kuusi- ja koivutukin sekä kuusikuitupuun hakkuut. Kasvu jatkuu loppuvuoden loivempana, koska hakkuumäärä lähti nousuun jo viime vuoden loppupuoliskolla. Siten tämän vuoden hakkuumäärän kasvu on 3–5 prosenttia, ensi vuonna se loivenee 2–4 prosenttiin.
Puukauppa käy
Viime vuonna yksityismetsien pystykauppojen puumäärä kasvoi noin 22 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Nousu oli kuusivetoista, mutta myös mänty- ja koivukuitupuun määrät nousivat selvästi. Vuoden 2017 tammi-elokuussa tilastoitu pystykauppamäärä on noussut viime vuoden vastaavasta ajasta 2,4 prosenttia. Kasvu on painottunut mäntyyn: tukkikaupat lisääntyivät yhdenksän ja mäntykuidun lähes kuusi prosenttia. Mäntyleimikoiden kaupat kasvoivat erityisesti uudistushakkuissa, joista myytiin mäntytukkia yli 11 prosenttia viimevuotista enemmän.
Kuusikauppojen määrä on pienentynyt viimevuotisesta, eniten laskua on kuusitukin kauppamäärissä harvennuskohteilla. Yksityismetsien kauppamäärää kokonaisuudessaan pienentää hankintakaupoiksi tilastoitavien kauppojen lasku viime vuodesta noin 15 prosentilla. Muutos oli suurin kuitupuun hankintakaupoissa.
Metsäalalla muutaman vuoden jatkunut positiivinen vire voimistuu PTT:n mukaan ennustekaudella. Myös mekaanisen metsäteollisuuden vahvistuvat lopputuotemarkkinat lisäävät puun kysyntää. Tänä vuonna pystykauppamäärä yksityismetsistä kasvaa 3–5 prosenttia ja ensi vuonna kasvu loivenee 2-4 prosenttiin. Kauppa kohdistuu aikaisempia vuosia voimakkaammin mäntykuituun.
Keskihinnat nousussa
Viime vuonna mänty- ja kuusitukin hintakehitys eriytyi selvästi erilaisesta kysyntätilanteesta johtuen. Mäntytukin pystykauppojen keskihinta laski noin kaksi prosenttia edellisestä vuodesta, kun taas kuusitukin keskihinta nousi vajaat kaksi prosenttia. Samanlainen kehitys oli myös kuitupuulla. Tämän vuoden alusta lähtien tukin hinnat nousivat toukokuulle asti – ja laskivat kohti elokuuta.
Kuusitukin hinta on noussut hieman mäntytukin hintaa enemmän ja on nyt reilut kolme prosenttia viime vuoden tammi-elokuun keskihintaa parempi. Kuusitukin vuosittaisen keskihinnan nousu on tänä vuonna 3–4 prosenttia. Ensi vuonna nousu on loivempaa, 1–3 prosenttia.
Mäntytukin hintaa painavat edelleen mäntysahatavaran vientihinnan heikko kehitys ja epävarmuus markkinoilla. Mäntytukin keskihinta nousee tänä vuonna 2–3 ja ensi vuonna 1–4 prosenttia. Jos mäntysahatavaralle avautuu ennustejaksolla uusia markkinoita, se kaventaa myös kuusi- ja mäntytukin hintakuilua.
Mänty- ja kuusikuitupuun kantohinnat ovat nousseet vajaa kolme prosenttia kohentuneen kysynnän takia. Havukuitupuuta tulee myyntiin edelleen runsaasti metsänhoidollisista hakkuista, mikä osaltaan pitää hintakehityksen ”maltillisena”. Myös runsas sahahakkeen tarjonta heijastuu kuitupuun kysyntään.
Mäntykuitupuun vuotuinen keskihinta nousee tänä vuonna noin kolme ja ensi vuonna 2–4 prosenttia. Kuusikuidun hinta nousi jo viime vuonna, eikä kysynnän lisäys kohdistu erityisesti kuuseen. Kuusikuitupuun keskihinnan nousu onkin hieman vähäisempi kuin männyllä, tänä vuonna 2–3 prosenttia ja ensi vuonna 1–3 prosenttia.
Puun keskikantohinta nousee tänä vuonna vajaat kolme prosenttia. Ensi vuonna nousu on pienempää, koska kaupat painottuvat tätä vuotta enemmän kuitupuuhun. Bruttokantorahatulot yksityismetsissä nousevat kohoavien puunhintojen ja hakkuumäärien myötä 5–7 prosenttia tänä vuonna ja 3–5 prosenttia ensi vuonna, PTT arvioi. Hehtaarikohtainen keskimääräinen kannattavuus nousee yli 120 euron, koska metsänhoidon kustannukset kasvavat maltillisesti.
Hake ennallaan
Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa nousi vuoteen 2013 asti, jolloin se oli kahdeksan miljoonaa kuutiometriä. Kasvu tuli kokonaan lämmöntuotantoon käytetystä metsähakkeesta. Sen jälkeen suunta muuttui. Voimalaitosten metsähakkeen käyttö väheni, koska päästöoikeuksien hinnan laskettua esimerkiksi kivihiilen poltosta tuli metsähaketta edullisempaa.
Metsähakkeen kokonaiskäyttö energiantuotannossa nousi vuodesta 2015 vuoteen 2016 lievästi, 7,3 miljoonasta 7,4 miljoonaan kuutiometriin. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa metsähakkeen käyttö kuitenkin hieman laski. Metsähakkeen käyttö pysynee tänä ja ensi vuonna nykyisellään, jos kivihiilen hinnassa tai energiapolitiikassa ei tapahdu merkittäviä muutoksia.
Havutukilla menekkiä
Kuusitukin keskihinnat nousivat Virossa, Saksassa ja Itävallassa vuoden 2017 ensimmäisellä vuosipuoliskolla edellisen vuoden keskihintoihin verrattuna. Ruotsissa sekä kuusi- että mäntytukin hinnat laskivat. Myös Ruotsissa odotetaan kuitenkin erityisesti kuusitukin hinnannousua vielä tämän vuoden aikana.
Hintakehityksen taustalla on sahauksen vilkastuminen monin paikoin Pohjois- ja Keski-Euroopassa, mikä on kasvattanut havutukin menekkiä. Sahatavaran kysyntä jatkunee vilkkaana myös loppuvuonna, mutta Keski-Euroopan elokuiset myrskytuhot ja laajat kaarnakuoriaistuhot voivat vaikuttaa tukin hintakehitykseen.
Havukuiduilla keskihinnat pysyivät likimain vuoden 2016 lukemissa Ruotsissa ja Itävallassa, mutta laskivat selvästi viime vuoden keskihinnoista Saksassa. Erityisesti Saksassa havukuidun kysyntä pysynee vaimeana tänä vuonna, sillä sahahakkeen lisäksi myös tuhopuuta on runsaasti markkinoilla myrskyjen ja kaarnakuoriaisvahinkojen vuoksi. Ruotsissa kuitupuun hinnannostot ovat alkaneet alkusyksystä. Hinnannousua selittänee lisääntyvä tuotantokapasiteetti.
Sellu ja kartonki vetävät
Sellu ja kartonti vetävät
Sellun vienti kasvaa erityisen voimakkaasti ensi vuonna, kun Äänekosken tehdas saadaan kiihdytetyksi täyteen vauhtiin, ennustaa PTT. Kartongin viennissä kirjataan jo tänä vuonna selvää kasvua aiempien investointien vuoksi.
Metsäteollisuuden tärkeimmän vientituotteen, paperin, kysyntä ja vienti sen sijaan vähenevät edelleen. Sahateollisuuden vienti jatkaa kasvuaan Kiinan vahvan kysynnän vetämänä. Suomessa ja Euroopassa puutuotteiden kysyntää tukee vilkas rakentaminen.
Paperin tuotanto ja vienti vähenevät Suomessa tänä vuonna 3–4 prosenttia ja ensi vuonna 2–4 prosenttia. Syynä on jo vuosia jatkunut paino- ja kirjoituspaperin kysynnän pieneneminen.
Paperista on edelleen ylitarjontaa ja Suomen keskimääräinen vientihinta alenee ennustejaksolla. Tuotannon vähenemisestä huolimatta paperiteollisuus tuo edelleen noin 35 prosenttia Suomen metsäteollisuuden vientituloista. Kartongin tuotanto kasvaa vuosina 2017–2018. Kasvu on huomattavaa erityisesti tänä vuonna, 5–6 prosenttia. Myös kartongin keskimääräinen vientihinta nousee hiukan.
Sellu ponnistaa
Tuotantokapasiteetin lisääntyminen kasvattaa sellun vientiä Suomesta sekä tänä että ensi vuonna. Selluvirtaa ruokkii erityisesti elokuussa käynnistynyt Metsä Groupin Äänekosken tehdas. Myös UPM:n Kymin tehtaan laajentuminen lisää vientiä.
Suomen selluvienti kasvaa tänä vuonna 4–5 prosenttia ja ensi vuonna 15–17 prosenttia. Viennin kasvusta johtuen myös massantuotanto kokonaisuudessaan kasvaa Suomessa selvästi, ensi vuonna 5–6 prosenttia. Tarjonnan lisääntyminen ja euron vahvistuminen dollariin nähden vetävät Suomen vientihinnan ensi vuonna kuitenkin selvään laskuun.
Sahatavara kysyttyä
Sahatavaran vienti Kiinaan kasvaa voimakkaasti myös tänä vuonna. Vientiä tukee myös rakentamisen kasvu tärkeillä Euroopan markkinoilla. Sahatavaran tuotannosta arviolta yli 76 prosenttia menee sekä tänä että ensi vuonna vientiin, vaikka kotimaan kysyntä onkin vahvistunut.
Tuotanto kasvaa tänä vuonna 5–6 prosenttia ja ensi vuonna 3–5 prosenttia. Sahateollisuuden kannattavuus pysyy matalana euron vahvistumisen ja puuraaka-aineen hintakehityksen johdosta. Loppuvuonna ja ensi vuonna sahatavaran hintojen odotetaan kääntyvään hienoiseen nousuun. Vanerin vienti tulee nousemaan viime vuoden notkahduksen jälkeen, mutta sen keskihinnan odotetaan silti hieman laskevan.
