Jaskaran tilalla työelämä sovitetaan perhe-elämään. Kun pirtissä touhuaa neljä alle 10-vuotiasta lasta, pitää kehitystahtia maatilan puolella hieman hidastaa.
Hämeenkyröläinen, kauniisti kumpuileva maaseutu näyttää pakkaspäivänä parhaita puoliaan. Jumesniemen kylä, 30 kilometriä Tampereelta, sykkii vireää elämää.
Maisema muuttuu vieläkin kauniimmaksi, kun kääntyy kylätieltä sitä ympäröivälle peltoaukealle. Mäen päällä sijaitsee Jaskaran tilan talouskeskus pihattoineen, aittoineen ja komeine päärakennuksineen. Näköala avautuu laajalle Mahnalanselälle.
Jaskaran tila sai uudet omistajat kaksi vuotta sitten, kun Eero ja Laura Jaskara ottivat sukutilan ohjat käsiinsä Eeron vanhemmilta, Olli ja Terttu Laitilalta.
– Vetovastuumme alkoi oikeastaan jo vuonna 2014, kun muodostin vanhempieni kanssa yhtymän. Siitä eteenpäin olemme Lauran kanssa tehneet käytännössä päätökset siitä, millä tavalla tilaa kehitetään, Eero kertoo.
Nuoren parin vahvaa sitoutumista maatilaan ja tulevaan maatalousyrittäjyyteen osoitti jo se, että vuonna 2015 naimisiin mennessään he kumpikin vaihtoivat aikaisemmat sukunimensä Jaskara-nimeen.
Kuinka Helsingin Malmilla varttunut Laura oikein päätyi maatalousyrittäjäksi maitotilalle?
– Tulin tänne Eerolle kotiin. Ei tarvinnut hakea mistään, Laura nauraa.
Näin oikeasti tapahtui. Laura vietti lapsuuden ja nuoruuden kesiään perheensä mökillä Hämeenkyrössä. Yhteisten tuttavien kautta Laura päätyi 16-vuotiaana heinätöihin Jaskaran tilalle ja siitä kaikki alkoi.
Nuoret päättivät parin vuoden päästä lähteä opiskelemaan maatalousalaa Seinäjoen ammattikorkeakouluun. He valmistuivat AMK-agrologeiksi Ilmajoelta vuonna 2012 ja muuttivat samana vuonna yhdessä Hämeenkyröön.
Seuraavana hyvinvointi investointina suunnitteilla ovat puhaltimet pihaton kattoon. Myös laiduntamisen kehittäminen on mielessä.
Hyvinvointi edellä
Kymmenen vuoden aikana idearikkaat yrittäjät ovat ehtineet tehdä jo monta hyvää ja isoakin päätöstä. Mikä niistä on ollut tähän mennessä paras?
– Automaattilypsyyn siirtyminen, ehdottomasti, tulee kuin yhdestä suusta.
Vuonna 1991 rakennettua navettaa laajennettiin vuonna 2018 ja samalla lypsyasema vaihdettiin lypsyrobottiin. Ennen laajennusta navetassa oli paikat 60 lehmälle. Lehmämäärää ei haluttu lisätä, vaan tehdä navetan olosuhteista modernit ja eläinten ja ihmisten hyvinvointia tukevat.
– Rakensimme 25 uutta parsipaikkaa. Nyt parsia on 85. Vapaana on koko ajan 8–10 partta, mikä antaa eläimille vapautta ja meille joustavuutta. Levensimme hieman navettaa, jotta saimme makuuparret myös hiehoille.
”Hyvinvointiremontissa” navetan ilmanvaihto muuttui painovoimaiseksi, hormit siirtyivät harjalle ja ikkunat muuttuivat verhoseiniksi. Parret rakennettiin kokonaan uudestaan, ja uusiin parsiin asennettiin vesipedit ja käytäville ritiläpalkkimatot. Parantuneet olot toivat tulosta ja utareterveys parani välittömästi.
– Yksi tärkeä tavoite oli myös remontoida navetta, jonka yksi ihminen pystyy tarvittaessa hoitamaan, Eero sanoo.
Vierihoidettavat vasikat ovat emänsä juotossa kolmen kuukauden ikäisiksi asti.
Vierihoito käyttöön
Remontoidun navetan lisätilalle tuli muutaman vuoden päästä muutakin käyttöä.
– Kiinnostuimme kaksi vuotta sitten vasikoiden vierihoidosta, kun kuulimme siitä hyviä kokemuksia. Samoihin aikoihin yksi vasikka karkasi navettaan ja huomasimme, että sehän viihtyy siellä hyvin vapaana. Vierihoitoon siirtyminen oli puolittain vahinko, Laura sanoo.
Kun vasikka syntyy, se on ensin oman emänsä kanssa 3–5 päivää. Sen jälkeen vasikka päästetään kulkemaan vapaasti pihattoon. Lehmä käy imettämisen ohessa lypsyllä robotilla.
– Vasikat ovat juoneet ternimaidon hyvin emästään. Osaa tietenkin autetaan ja juotetaan tutilla, jotta voidaan varmistaa hyvä alku elämälle. Vasikka saa imeä emäänsä kolme kuukautta ja sen jälkeen se siirretään muuhun ruokintaan ilman välimaitoja, Laura selventää.
– Lopullisia tuotantotuloksia emme vielä tiedä, koska ensimmäiset vierihoidetut hiehot poikivat juuri nyt. Vasikat ovat kasvaneet 1,2–1,5 kiloa päivässä, joten ne ovat aika isoja. Vasikat ovat olleet myös terveitä.
Laura pitää vierihoitoon siirtymistä ainakin toistaiseksi yhtenä parhaista päätöksistä.
Vuonna 2018 remontoidussa pihatossa on erillisruokinta kioskeista. Säilörehu jaetaan pienkuormaajalla ruokintapöydälle kaksi kertaa päivässä. Jatkossa automaattinen rehuntyöntäjä huolehtii, että rehua on koko ajan lehmien saatavilla.
Erillisruokinta toimii
Jaskarat halusivat pysyä työtehokkuussyistä navetan remontinkin jälkeen erillisruokinnassa. Syynä oli myös lypsyvaiheessa olevien eläinten osastoinnin vaikeus. Nyt osastot ovat vain lypsäville ja ummessa oleville.
Vierihoitokin vaatii tarkkuutta ruokinnan ohjelmoinnissa.
– Emme aluksi tulleet miettineeksi, että lypsyrobotti annostelee väkirehun lypsetyn maidon mukaan. Kun vasikoita imettävät lehmät lypsivät robotilla vain osan maidostaan, saivat ne väkirehuakin vain osan tarvitsemastaan määrästä. Hoksasimme onneksi korjata asian kohtuullisen nopeasti, Eero kertoo.
Seuraavana hyvinvointia tukevana uudistuksena navettaan ovat tulossa puhaltimet, joilla ilma saadaan liikkumaan paremmin. Kevään kuluessa käyttöön otetaan myös automaattinen rehuntyöntäjä, joka huolehtii siitä, että karkearehua on koko ajan lehmien ulottuvilla.
Yhtenä hyvinvoinnin kehitysaskeleena yrittäjillä on mielessä myös lisäpanostukset jaloitteluun ja laidunnukseen.
– Kolmen hehtaarin laidun on lehmillä kesällä vapaasti käytössä, mutta ne eivät mene sinne kovin innokkaasti. Tässä asiassa voisimme ottaa muilta tiloilta mallia ja miettiä, kuinka laidunnus olisi järkevä toteuttaa, Eero pohtii.
60-prosenttisesti holstein- ja 40-prosenttisesti ayrshirerodusta muodostuvan karjan keskituotos on nyt 10 700 kiloa energiakorjattua maitoa vuodessa. Tuotosta alentaa vierihoitovasikoiden käyttämä maito.
– Tarkoitus on pysyä jatkossakin ainakin yli 10 000 kilossa ja mahdollisesti tähdätä 11 000 kiloon. Tuotantokustannusten hallinta on kuitenkin tuotosmäärää tärkeämpi tavoitteemme, Laura linjaa.
Tuotoksen parantamiseen tähdätään myös jalostuksella. Laura hankki viime vuonna siemennysluvan, ja jatkossa käyttöön otetaan hieman laajemmin eri toimittajien siemeniä. Aikaisempaa aktiivisemmalla jalostuksella yrittäjät tavoittelevat nopeampaa lypsyä.
Tilalla tehdään hyvää tulosta myös pelloilla. Säilörehun keskisadoksi on vakiintunut 10 000 kiloa kuiva-ainetta hehtaarilta.
– Olemme monipuolistaneet nurmiseoksia. Nyt seoksessa on puolet timoteitä ja sen lisäksi nurminataa, englanninraiheinää, apiloita ja ruokonataa. Täydennyskylvö on käytössä lähes joka vuosi, Eero kuvailee.
Vanhaan savusaunaan on tehty lampola 18 suomen- ja ahvenanmaanlampaalle. Lampaat ovat hyvin helppohoitoisia. Lampaan lihalle olisi enemmänkin kysyntää, mutta Jaskarat haluavat pitää lampaat jatkossakin harrastuksena.
Kauppaleikkejä Puorissa
Laura Jaskara viihtyy hyvin muiden ihmisten kanssa ja haluaa jakaa maatilan kuulumisia sosiaalisen median, nettisivujen ja avointen ovien tapahtumien kautta. Tästä kehittyi ajatus tilamyymälästä.
– Tykkään kauppaleikeistä, Laura nauraa.
Perinteikkään maatilan pihapiiristä löytyi sopiva, idyllinen tila vuonna 2020 avatulle maatilapuodille, virallisesti Lihapuorille.
Huoneessa hurisee kolme pakastinta, joista löytyy naudanlihaa vakumoituna ja pakastettuna. Tarjolla on lähes kaikkia leikkeitä, uusimpana Spider-leike, joka on puorin emännällekin vielä pienoinen arvoitus.
Teuraaksi omaa Puoria varten lähtee keskimäärin neljä nautaa vuodessa. Jalostusketju toimii sujuvasti. Mika Myllymaa Oy hoitaa eläinten kuljetukset Liha Hietasen teurastamolle Sastamalaan, jonne on matkaa vain 40 kilometriä. Teurastuksen jälkeen lihat leikataan, jauhetaan ja pakataan teurastamon yhteydessä toimivassa Pirkanmaan Lihapalvelussa. Sieltä Jaskarat hakevat lihat pakkasvarastoihinsa.
Pienen tuotantomäärän vuoksi myynnin pitää olla tehokasta. Tämän asian Laura ratkaisi verkkokaupalla, jossa asiakkaat valitsevat ja maksavat tuotteensa. Ostoksensa asiakkaat noutavat sovittuna aikana Puorista.
– On tärkeää, että asiakas pääsee käymään tilalla, tapaamaan yrittäjiä ja näkemään, kuinka meillä toimitaan. Verkkokaupan lisäksi tilamyymälä palvelee aina erikseen sovittaessa. Rakensin verkkokaupan Webnode-alustalle. Systeemi on toiminut hyvin. Maksupäätteenä on Zettle.
Lihapuoriin liittyvät myös tilan uusimmat kotieläimet, lampaat. Laura halusi laajentaa myymälän valikoimaa ja siksi tilalle otettiin muutamia lampaita. Vaatimattomissa oloissa viihtyville lampaille rakennettiin suoja vanhaan savusaunaan. Nyt suomen- ja ahvenanmaanlampaita on 18. Ne vievät työaikaa vain parisen tuntia viikossa. Kysyntää lampaanlihalle olisi enemmänkin, mutta yrittäjät haluavat pitää lampaat harrastuksenaan.
Aktiivisuus Facebookissa ja Instagramissa tukee hyvin tuotteiden suoramyyntiä.
– Oman tilan esittelyäkin tärkeämpänä näemme koko suomalaisen maatalouden esittelemisen ja maatilan tapahtumien avaamisen kaikille kiinnostuneille. Palaute avoimuudesta on ollut pelkästään hyvää, Laura kuvailee.
Lihapuoria suurempaa lisätulovirtaa tilalle tuo Eeron harjoittama koneurakointi.
– Meillä on kolmen tilan yhteinen Vredo-lietteenlevitin, jolla urakoimme lietettä melko isojakin määriä. Rehunkorjuutakin teemme muille tiloille. Lisäksi käytämme paljon muitakin yhteiskoneita, Eero kertoo.
Kello on pyörähtämässä iltapäivään 1800-luvulla rakennetun päärakennuksen kauniissa tuvassa. Hetken päästä pirtti on taas täynnä elämää, kun perheen lapset palaavat koulustaan ja päiväkodistaan. Yrittäjien arkielämää helpottaa se, että Jumesniemellä on paikallisen yhdistyksen pyörittämä pieni päiväkoti.
Vanhempien aika kuluu iltaisin kahden vanhimman lapsen salibandyharjoituksissa Nokialla. Laura pyrkii harrastamaan säännöllisesti futsal-sisäjalkapalloa ja Eero hiihtää tilaisuuden tullen. Kylpyläreissut ja lyhyet kotimaan lomat kuuluvat silloin tällöin koko perheen ohjelmaan. Elämässä pitää olla ruuhkavuosina muutakin kuin työtä.
Jaskaran tila
HÄMEENKYRÖ● Yrittäjät: Eero, 37 ja Laura, 35, Jaskara, omistajina ja yrittäjinä vuodesta 2022. Eero muodosti vanhempiensa kanssa maatilayhtymän vuonna 2014. Perheeseen kuuluvat 3-, 5-, 7- ja 9-vuotiaat lapset.
● Eläimet: Keskimäärin 60 lypsylehmää ja 40 nuorta eläintä. Vasikoilla vierihoito. Lehmien keskituotos 10 700 kg EKM/v., jota alentaa vasikoiden juoma maito. Rasvaa 4,73 %, valkuaista 3,71 %. Lisäksi 18 lammasta.
● Viljelyssä: 70 hehtaaria, josta reilut 50 ha omaa. Pääosin säilörehua laakasiiloon, 15 ha kauraa ja vehnää.
● Muu yritystoiminta: Laajamittaista lietteenlevitysurakointia itse kulkevalla levittimellä yhdessä kahden
muun tilan kanssa. Pihapiirissä tilamyymälänä ja verkkokauppana palveleva Lihapuori, jossa myydään oman tilan naudan- ja lampaanlihaa ja ternimaitoa.
● Liikevaihto: Keskimäärin 450 000 euroa/v.
