Pohjoismaiden siipikarjamarkkinoita yhdistävät monet asiat, onhan lainsäädäntömmekin osittain tiukempaa kuin muissa EU- maissa. Vahvuuksia haetaan nyt myös kaupallisella yhteenliittymällä, jossa mukana ovat Ruotsi, Tanska ja Norja.
Korkeasta laatuajattelusta Pohjoismaiden siipikarjatuotannossa kertoo mm. tiukka salmonellavalvonta. Korkeat hygieniavaatimukset samoin kuin lääkkeiden vähäinen käyttö, lintujen terveys ja hyvinvointi ovat tunnusomaista kaikille Pohjoismaille. Suomi ja Ruotsi saivat jo EU- liittymissopimuksessa oikeuden suojella omia siipikarjamarkkinoitaan ja vaatia tuontituotteilta salmonellattomuutta. Tanskalle tämä erityisoikeus myönnettiin vasta hiljattain.
Tuotannossa ja kulutuksessa löytyy eroja maidemme välillä. Suomessa broilerin kotimaisuusaste on korkea, noin 86 prosenttia. Olemme myös askeleen muita edellä tuotekehityksessä. Pakastettua broilerinlihaa tuskin löytyy kaupan hyllyltä kovinkaan usein, kun se taas muissa Pohjoismaissa on vielä melko yleinen tuote.
Ruotsissa tuontibroileri on vallannut etenkin suurkeittiöpuolen sekä ravintolat. Tuontibroilerin osuus lähentelee 50 prosenttia. Tanskassa tuotetaan broilerinlihaa huomattavasti enemmän kuin kulutetaan, viennin osuus tuotannosta on noin 45 prosenttia. Norja ei kuulu EU-maihin ja voi pitää rajansa lähes kiinni tuonnilta.
LEA LASTIKKA
Lue koko juttu pohjoismaisesta markkina-asetelmasta huhtikuun Eläin-liitteestä. Tilaajana voit lukea sen myös E-arkistosta osoitteessa http://www.pellervo-e-lehdet.fi/
