Syysrapsien puintiin päästään Ilkka Kouvon tilalla Vampulassa todennäköisesti syyskuun alkupuolella.

Uusien syysrapsien kylväminen näyttää vampulalaistilalla nyt erittäin epätodennäköiseltä, koska aikaista ohraa ei kylvetty ensimmäisten joukossa. Syysvehnän puintikin tulee venymään turhan pitkälle.

”Vuoden 2007 jälkeen, kun aloitin syysrapsin viljelyn, ei taukoja yhtä poikkeusvuotta lukuun ottamatta ole ollut. Nyt tauko saattaa tulla”, Ilkka Kouvo arvelee.

Kasvukausi on mennyt Vampulassa suhteellisen hyvin. Rapsikasvustot olivat huikeat kukkiessaan täysillä kesäkuun puolivälissä. Yksi asia isäntää harmittaa: hienot kasvustot jäivät ilman pahkahomeen torjuntaa, mikä ei tänä vuonna ollut ihan pieni puute. Rahalliset tappiot ovat merkittävät, kun pahkahome verottaa merkittävän osan sadosta. Varovainen arvio on, että home leikkaa sadosta pois ainakin tonnin.

Kesäkuun alkupuolella Kouvo harkitsi toden teolla pahkahomeruiskutusta. Hän on tehnyt sen käytännössä joka vuosi ja pitää sitä ehdottoman tärkeänä. Kasvustot olivat nyt kuitenkin niin reheviä ja pitkiä, että tallaustappiot hirvittivät. Syksyllä ruiskutusurat olivat painuneet pellon pintaa syvemmälle ja muutenkin oli ilmeistä, että traktorin ja ruiskun kulkuväylä olisi lanautunut kokonaan. 20-metrisellä ruiskulla jälkiä olisi tullut tiheään.

Nyt kun tiedetään, miten sateinen kesästä tuli, Kouvoa harmittaa toden teolla tekemättä jäänyt pahkahomeruiskutus. Heinäkuun lopussa kasvustossa erottuu kellertäviä alueita, joissa pahkahome tulee leikkaamaan satoa merkittävästi. Spekuloinnin puolelle menee, olisiko tappio sittenkin ollut pienempi ajojälkien lanautumisesta.

”Kasvustot olisivat saaneet pysyä pidempään terveinä. Pahkahome vaikuttaa varmasti ainakin siementen kokoon ja satotappioita tulee. Nyt on selvää, että takkiin tulee, mutta kyllä tappiota olisi ajojäljistäkin tullut.”

Lajikkeiden kesken eroja ei ole kovin paljon havaittavissa. Hieman näyttäisi siltä, että esimerkiksi täysimittaisessa hybridirapsi Armstrongissa pahkahometta on vähemmän kuin puolikääpiölajikkeissa. Se saattaa johtua siitä, että puolikääpiölajikkeet haaroittuvat jo lähempänä maanpintaa, kun taas pidemmiksi kasvavat lajikkeet haaroittuvat vasta ylempää. Alaosa jää paremmin tuulettuvaksi.

SILJA VUORI, teksti ja kuvat

Lue lisää syysrapseista painetusta elokuun Maatilan Pellervosta. Tilaajana voit lukea Maatilan Pellervoa kokonaisuudessaan myös näköislehdestä osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.

Jaa artikkeli