Ensin kylvetään viljat ja sitten kaura. Tämän ajattelutavan voisi jo heittää romukoppaan. Nykyisin kaurasta saadaan satoa keskimäärin 3 500 kiloa hehtaarilta. Potentiaalia on paljon parempaan.
Somerolainen Mauri Salmi toteaa, että kaura on helppo kasvi viljellä. Se ei ole arka kuorettumille eikä märälle – kuten ohra. Helppous ei kuitenkaan tarkoita, että sitä voisi viljellä vasemmalla kädellä; kylvää myöhässä metsäsaarekkeille.
”Kauralla on paljon hyviä puolia. Viljelykierrossa se on hyvä. Minun kokemukseni mukaan vehnän ja ohran tautipaine on selvästi pienempi jonkun aikaa kauran jälkeen.”
Runsaasta sadasta hehtaarista Salmella on kauralla tänä vuonna noin 15 hehtaaria.
Huonoja puolia kaurasta Salmi löytää vain yhden: tilavuuden. Siilotilaa pitää olla paljon, kun sadon hehtolitrapaino on pieni.
”Toisaalta se kertoo samalla siitä, että sato on hyvä”, nauraa Borealin kauranjalostaja Leena Pietilä.
Hänestä nykylajikkeilla viiden–kuuden tonnin satoon pääsee helposti, kunnolla panostamalla 7–8 tonniakin on mahdollista.
Tiedossa on myös kova tulos kesältä 2015. Liedossa saatiin koeruudulta 12 217 kiloa hehtaarilta. Kyseinen linja ei ole vielä markkinoilla.
Koko valtakunnan keskisato alkaa kuitenkin kolmosella. Keskiarvo tarkoittaa, että hyvin moni jää alle senkin. Kauran maine jääntilohkojen viljana pitäisi viimeistään nyt haudata
SAARA LIESPUU, teksti ja kuvat
Lue koko juttu painetusta syyskuun 2016 maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät koko lehden myös E-arkistosta osoitteesta www.pellervo-e-lehdet.fi.
