Anssi Peltomäen ja Tiina Hurstin rakennuttama aktiivitalli hyödyntää monin tavoin modernia tekniikkaa. Tallin tavoitteena on luoda hevoselle edellytykset viettää lajityypillistä laumaelämää pihatossa.
Muutama askel, niin ympärillä on jo lauma erivärisiä uteliaita hevosia, jotka haluavat tulla katsomaan, kuka pihattoon tuli. Hopeanharmaa Usva asettaa turpansa olkapäälle, ja lauman johtaja Olli tarkkailee ja kiertää ensin kauempaa ennen kuin suuntaa askeleensa määrätietoisesti kohti heinäbaaria.
Huittisissa Suontaustan kylässä sijaitseva Balanssiin-talli on edelläkävijä monessa suhteessa. Tallin rakentamisessa on pohdittu tavallista enemmän hevosten hyvinvointia sekä niiden syömistä ja liikkumista pihatossa.
”Tallialueen rakentaminen alkoi kesällä 2013, kun saimme päätöksen Manner-Suomen kehittämisrahaston avustuksesta, 20 prosenttia 500 000 euron rakennushankkeesta. Hanke kuitenkin laajeni ajan myötä, kun päätimme rakentaa toisen heinäkatoksen yhteyteen kuivurin ja heinävaraston”, kertoo Anssi Peltomäki, 51.
”Viime vuonna valmistunut tallialue pihattoineen, maneeseineen ja laitteineen maksaisi nyt kokonaisuudessaan pitkälle toista miljoonaa euroa. Työn osuus on hankkeessa varsin suuri, mutta periaatteessa olemme tehneet lähes kaiken työn oman perheen voimin. Tallirakennuksen ja maneesin osat tulivat suurelementteinä, jotka laskimme itse paikalleen, samoin kattoristikot.”
Kehittämisrahastolta saatu avustus tarkoitti kirjanpidollisesti sitä, että rakennusmateriaalin hankinnat ja muut kulut piti olla maksettuna tukikauden lopussa eli vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämä vaikutti myös rakentamistapaan.
”Tallirakennukset ovat puuta. Betonirakennukset olisivat vaatineet paalutusta, mikä ei olisi ollut mahdollista tiukkojen aikarajojen takia. Ennen rakentamista meidän täytyi kuitenkin salaojittaa ja sorastaa kahden hehtaarin tallialue. Vaihdoimme pintakerroksen noin 40 sentin syvyydeltä ja siirsimme pintamaata täyttömaaksi toiseen paikkaan”, selvittää Peltomäki.
”Puurakenteista tallia on hyvä muokata. Seinät ovat suomalaista hirttä ja karsinoiden ovet painavaa, puristettua bambua. Saimme idean bambusta silloin, kun kävimme tutustumassa aktiivitalleihin Saksassa ja Itävallassa. Karsinoiden takaseinissä on kestävää täysmuovilankkua.”
Päivän aikana hevoset saattavat liikkua pihatossa jopa parikymmentä kilometriä.
Monta tuotantosuuntaa
Balanssiin-tallin omat sekä hoidossa olevat hevoset eivät tarvitse tallia karsinoineen kuin poikkeustapauksissa, koska ne oleilevat kesät talvet ulkona. Tilalla järjestetään myös erilaisia kursseja, joihin osallistuu ratsastajia hevosineen muilta paikkakunnilta. Ratsastajia talli ei pysty majoittamaan, mutta paikallinen yhteistyökumppani hoitaa majoituksen.
Tarvittaessa karsinoita – kaikkiaan seitsemän – voidaan ottaa toipilaana olevien hevosten käyttöön. Ne ovat olleet myös tilalle hoitoihin tai kuntoutumaan tulevien hevosten käytössä.
Anssi Peltomäen vaimo Tiina Hursti, 50, on kouluttautunut ensin hevoshierojaksi ja erikoistunut myöhemmin kiinalaiseen lääketieteen mukaisiin hoitoihin, kuten akupunktioon. Hevosten kanssa Hursti on viihtynyt lapsesta saakka ja pyörinyt talleilla nuoresta pitäen.
Tällä hetkellä Hursti keskittyy kokonaan hevosiin, mutta hänellä on takanaan myös visuaalisen alan opintoja. Sisustussuunnittelijan kädenjälki näkyy kaikkialla.
Anssi Peltomäen kotitilan tuotantosuuntana on ollut tähän saakka viljanviljely ja broilerinkasvatus. Tilalla on kasvatettu broilereita yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Broilereita on kasvattamossa kerrallaan 35 000. Hallit ovat 1980-luvulta, joten Peltomäki pohtii, että toista broilerihallia voisi hyödyntää aikanaan hevostoiminnassa, kunhan se kunnostetaan ensin.
Hevostoiminnan aloittaminen on muuttanut tilannetta myös siten, että tila on luopunut vuokralla olleista peltomaista. Aika ei vain enää riitä kaikkeen.
”Meillä on omia peltoja vajaa sata hehtaaria ja saman verran oli aiemmin vuokralla. Viljelyssä on ohraa, kauraa ja vehnää ja nurmella parikymmentä hehtaaria. Ennen hevosia meillä ei viljelty heinää lainkaan, mutta nyt hevosten heinä tulee kokonaan omasta takaa. Sitä jää varmaan vähän ylikin myytäväksi”, Peltomäki toteaa.
”Tulevaisuudessa on tarkoitus keskittyä yhä enemmän hevostoimintaan. Tällä hetkellä sen osuus tilan tuotosta on 30–40 prosenttia.”
RIITTA SAARINEN, teksti
ANTTI SARAJA, kuvat
Lue koko juttu painetusta marraskuun 2016 Maatilan Pellervosta. Tilaajana voit lukea sen myös e-arkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.
