Öljykasvit kannattaa ottaa tänä vuonna vakavasti. Kenties koskaan aiemmin niiden hinta ei ole ollut näin hyvä suhteessa viljojen hintoihin.

Viljelyn kannattavuuden valopilkkuna näyttävät tänä vuonna olevan öljykasvit. Syksyksi luvattu 386 euroa tonnilta on toki vähemmän kuin nykyinen yli 400 euroa, mutta viljoihin verrattuna se on hyvä.

Hintasuhteen perusteella rapsia siis kannattaisi tänä vuonna laittaa niin paljon kuin vain kasvinvuorotuksen puitteissa on mahdollista. Tämän puolesta liputtaa ainakin Viljelijän Bernerin markkinointipäällikkö Lasse Matikainen.

”Nyt on erinomaisen hyvä öljykasvivuosi. Jos katsotaan viljojen ja öljykasvien hintasuhdetta niin on ihan historiallinen tilanne. Koskaan aiemmin ei ole viljan hinta ollut näin pieni suhteessa öljykasvien hintoihin. Öljykasvien hinta on vähän yli kolminkertainen rehuviljaan nähden ja leipäviljaankin nähden 2,5-kertainen.”

Voi nimittäin olla, ettei näin edullista hintasuhdetta enää tule.

”Valitettavasti on kokolailla varma tilanne, että viljan hinta ei nouse tänä vuonna. Jos epäilee, etteivät öljykasvien hinnat pysy näin hyvinä syksyyn asti, kannattaa hinnan kiinnittämistä harkita.”

Tammikuun lopulla heti toimitettavien öljykasvierien hinta on 410 euroa tonnilta ja syys-lokakuun toimituksista luvataan 386 euroa tonnilta. Rehuohrasta maksetaan vastaavasti Naantalissa 122 ja leipävehnästä 154 euroa tonnilta. Hinta on sama tammikuun lopussa tai elo-syyskuussa toimitettaessa.

Öljykasvien viljelystä saa myös hyötyä seuraavina vuosina. Hyötyä tulee jopa 2–3 vuodelle parempina viljasatoina. Koska Suomessa pitäisi muutenkin lisätä syyskasveja, seuraavaksi kasviksi kannattaisi laittaa syysvehnä. Ainakin syysrapsin ja kevätrypsin jälkeen sen pitäisi olla mahdollista.

”Syysvehnä onnistuu kokemusten perusteella öljykasvin sänkeen vaikka suorakylvönä, koska kasvintähteitä on niin vähän. Typpeä jää öljykasveilta seuraavan viljelykasvin käyttöön, mikä on etu”, Matikainen sanoo.

Yksi lisäkannustin öljykasvin viljelyssä on myös peltokasvipalkkio. Sen suuruudeksi arvioidaan maa- ja metsätalousministeriöstä tälle vuodelle 65 euroa hehtaarilta valkuaiskasveille, joihin öljykasvit kuuluvat.

Öljykasvien viljelyä puoltava tekijä on myös Suomen viljan kulutus. Viime vuoden tuotanto oli yli kotimaisen tarpeen ja viljaa viedään. Valkuaiskasvien tarpeesta meillä taas tuotetaan vain 15 prosenttia. Tätäkin suhdetta voitaisiin muuttaa lisäämällä öljykasvien viljelyä, koska öljyn ohella niistä saadaan paljon valkuaisrehua. Matikainen uskoo, että pieni viljan alituotanto toisi kilpailua viljakauppaan.


Hybridikevätrapsilla on kykyä tuottaa sivuversoja. Kuvassa yhdestä siemenestä kasvanut kevätrapsi.

Syysrapsiin pitää varautua etukäteen

Ruotsissa syysrapsin viljelyala on kasvanut vuosi vuodelta. Tänä syksynä siellä ylitettiin ensimmäistä kertaa 100 000 hehtaarin raja. Suomessa kehityssuunta on sama siitä huolimatta, että moni aloitteleva syysrapsin viljelijä koki viime talvena kovia. Syysrapsit kärsivät monin paikoin esimerkiksi siitä, ettei maassa ollut lunta, kun kovat pakkaset iskivät tammikuun alussa. Pienikin lumikerros auttaa.

”Nyt oikeasti näkyy se, että viime talven heikosta talvehtimista huolimatta viljelijöillä on halua lisätä syysrapsia. Ongelma on vain se, että siinä vaiheessa kun kylvöt pitäisi tehdä, ei ole peltoa vapaana.”

Syysrapsiin pitääkin valmistautua hyvissä ajoin. Yksi vaihtoehto on aikainen ohra aikaisin kylvettynä, mutta huonojen hintojen aikaan yhtä hyvä vaihtoehto voi olla kesannointi ja mahdollinen pellon kunnostus tai viherlannoitusnurmi. Silloin pellon voisi valmistella paremmin omaan tahtiin valmiiksi kylvöille.

Viljelijän Berner kampanjoi viime kesänä yhdessä Maximus-puolikääpiöhybridisyysrapsien jalostajan Pioneerin kanssa uudenlaisella talvehtimistakuulla. Jos nyt käy niin, että syksyllä ohjeen mukaisesti viljelty ja riittävän isoksi kehittynyt syysrapsi ei talvehdikaan, viljelijä saa ensi syksynä siemenet puoleen hintaan.

Syksyn aikana berneriläiset kävivät kaikkien viljelijöiden luona tekemässä takuutarkastukset. Matikaisen mukaan kasvustot ovat olleet mukavan näköisiä ja kokonaisuutena hyvässä kunnossa.

”Emme ole määritelleet takuuehdoissa tarkasti, mitä viljelijän pitää tehdä. Olemme vain antaneet suosituksia siitä, mitkä asiat pitää ottaa huomioon, kuten esimerkiksi riittävän aikainen kylvö ja etanoiden torjuminen. Takuun edellytys on, että taimet ovat kehittyneet riittävään kokoon. Käytännössä hylkäyksiä on tullut vain alueista, jotka etanat ovat syöneet. Tällä hetkellä kaikki näyttää olevan hyvin. Syysrapsin osalta ei ole merkitystä, onko maa roudassa vai ei, koska talvituhosieniongelmia ei ole.”

SILJA VUORI, teksti ja kuvat

Lue koko juttu painetusta helmikuun 2017 Maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät jutun myös e-arkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.

Jaa artikkeli